Lehtikuva/Mesut Turan

Keskustalaisetkin arvostelivat hallituksen keskittävän kaikki leikkaustoiminnot keskuskaupunkeihin.

Hallituksen esittämät muutokset terveydenhuoltolakiin nostattivat eduskunnassa keskiviikkona harvinaisen kovan äläkän. Tähän asti hallituspuolueet ovat sinnikkäästi puolustaneet epämieluisiakin esityksiä tai vaienneet niistä. Nyt leikkaustoiminnan avaamista yksityiselle bisneksellearvosteltiin opposition lisäksi myös keskustasta.

Hallitus keskitti aiemmin nukutusta ja leikkaussaliolosuhteita vaativat leikkaukset vain suurimpiin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Nyt se esittää mahdollisuutta ulkoistaa leikkauksia yksityisille yrityksille, jos jatkohoito yhteispäivystyksessä on 30 minuutin päässä. Kokoomuksen terveyspoliitikko Sirpa Asko-Seljavaara on kutsunut tätä Lex Terveystaloksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) perusteli esitystä sen varmistamisella, että yksityisen leikkaustoiminnan mahdollisuuksia voidaan käyttää, jos sairaanhoitopiiri niin päättää.

– Silloin tästä ikään kuin tietynlaisesta puskurista ja lisäkapasiteetista ja sen järjestelmästä kantaa taloudellisesti vastuun yksityinen palvelutuottaja, joka nojaa julkisesti järjestetyn palvelun luottamushenkilöiden päätökseen siitä, halutaanko yksityiseltä ostaa palveluita vai ei.

Kokoomuksen tavoite täyttyy joka tapauksessa

– Nyt täytyy todella ihmetellä hallitusta, mitä te oikein olette ajatelleet, kun te olette tällaisen esityksen tänne tuoneet, puuskahti Aino-Kaisa Pekonen (vas.).

ILMOITUS

– Ensin te olette keskittämisasetuksella lopettaneet monesta aluesairaalasta leikkaustoiminnan, ja nyt te todella mahdollistatte leikkaustoiminnan yksityisille terveyspalveluyrityksille, ja kaiken lisäksi tämä esitys ei ole missään yhteydessä sosiaali- ja terveysuudistuksen kanssa. Nyt puretaan lehmänkaupat. Vaikka sote-uudistus kaatuisi, vaikka maakuntauudistus kaatuisi syystä tai toisesta täällä eduskunnassa, niin kokoomus voi taputtaa käsiään yhteen. Sen tavoite sote-palveluiden yksityistämisestä tulee toteutumaan tämän esityksen myötä, Pekonen sanoi.

– Kokoomuksen johdolla tässä näemme silmiemme alla sen, kuinka suomalaista julkista terveydenhuoltoa yksityistetään kovaa vauhtia. Ei ole julkisesta terveydenhuollosta mitään jäljellä tämän hallituksen vaalikauden jälkeen, jos sote menee läp, jatkoi Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).

– Näköjään keskusta tekee, mitä kokoomus käskee. Ei jää teille mitään jäljelle. Jos sote kaatuu, ette saa maakuntia, mutta suomalainen terveydenhoito on yksityistetty tämän lain myötä. Sitäkö te haluatte? Tämä on teidän perintönne ilmeisesti.

”Kaikkien aikojen vedätys”

Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan julkisissa sairaaloissa ollaan aivan ymmällään, että ensin yhteispäivystysvelvoite poistetaan kaikilta ja mahdollistetaan yksityiselle leikkaustoiminnalle bisneksen tekeminen.

– Ja sitten luodaan tämmöinen 30 minuutin täysin keinotekoinen aikarajoite, joka tarkoittaa sitä, että palveluita tarjotaan vain isoimmissa kaupungeissa.

– Kyllä tässä on kysymyksessä kaikkien aikojen vedätys suomalaisen terveyspolitiikan historiassa.

”Röyhkeä esimerkki”

– Olen kyllä todella surullinen siitä, että Raahessa hyvin toimiva leikkaustoiminta näyttää nyt olevan sinetöity, tuhoon tuomittu ja alas ajettu, sanoi Katja Hänninen (vas.).

– Hallituksen esitys terveydenhuoltolain muutoksesta on röyhkeä esimerkki siitä, miten lakia on valmisteltu yksityisten yritysten ensisijaisen edun näkökulmasta. Tällä esityksellä hallitus käytännössä poistaa yksityisiltä yrityksiltä samat vaatimukset leikkaustoiminnalle kuin mitkä koskevat julkisia aluesairaaloita. Nyt keskuskaupungeissa sijaitsevat terveysyritykset pääsevät keräämään voitot, ja julkinen taho toimii maksajana, Hänninen jatkoi.

Ryöpytyksessä ollut Saarikko puolustautui sillä, että nytkin sairaanhoitopiirit ostavat palveluita yksityisiltä tuottajilta ja uusi laki vain selkiyttää tilannetta. Hän vetosi myös mittakaavaan: suomalainen erikoissairaanhoito on 6 miljardin euron taloudellinen kokonaisuus ja puheena oleva yksityinen leikkaustoiminta noin 170 miljoonaa euroa.

Li Anderssonin (vas.) mukaan hallitus lähti aiemmin keskittämään anestesiaa edellyttäviä leikkauksia säästösyistä.

– Tavoitteena oli ja tavoitteena edelleen on saada aikaiseksi 350 miljoonan euron säästöjä erikoissairaanhoidosta. Eli tämä oli se syy, minkä takia keskittämistä lähdettiin tekemään.

– Nyt hallitus on luomassa poikkeuksen omiin keskittämissääntöihinsä ja on tekemässä sitä tavalla, joka hyödyttää nimenomaan näitä voittoa tavoittelevia suuria terveyskonserneita. Eli ensin luodaan tilanne, jossa sairaanhoitopiiriin keskitetään leikkauksia, sitten sairaanhoitopiireillä on tarvetta purkaa jonoja, ja tehdään lainsäädäntö sellaiseksi, että ainoa keino tehdä se on ostaa palveluita näiltä voittoa tavoittelevilta yrityksiltä.

”Kato julkisen puolen lääkäreistä”

Keskustan veteraaniedustaja Sirkka-Liisa Anttila yhtyi opposition huoliin. Vuoden 2016 keskittämislain jälkeen aluesairaaloissa anestesiassa tapahtuva leikkaustoiminta on siirtynyt pois, ja Anttilan mukaan ”totta kai se on elinvoiman menetystä siltä seutukunnalta”.

– Minun kysymykseni tähän uudistukseen liittyen on erittäin vakava huoli siitä, mikä kato käy julkisen sektorin lääkäreissä, kun yksityisellä sektorilla ei tarvitse edes päivystää. Siis tämä on tässä ehkä suurimpia virheitä, että luovutaan päivystysvelvollisuudesta, mikä saattaa nämä edullisempaan asemaan. Minä todella toivon, että tätä asiaa ja sen vaikutuksia lääkärimääriin tämän lain valmistelussa täällä vakavasti käsitellään.

Niilo Keräsen (kesk.) mukaan hallituksen esitys kurittaa myös harvaan asutuilla paikkakunnilla vielä olevia yksityisiä toimijoita.

– Tämä esitys näyttää unohtaneen, että tässä maassa on laajoja maakuntia, joissa on myös sellaisia väkirikkaita alueita, joissa saavutettavuuden, hyvien, valmiiden tilojen, henkilökunnan perheolojen ja vieläpä alueiden elinvoiman vuoksi olisi järkevää, taloudellista ja turvallista järjestää myöskin anestesiaa vaativaa leikkaussalitoimintaa. Nyt esitetty uusi lakipykälä keskittää kaikki leikkaustoiminnot keskuskaupunkeihin.

”Puhdasoppista kermankuorintaa”

– Jos muutos tulee voimaan, merkitsee se Raahessa noin 50 ihmisen työpaikan vähenemistä ja työn siirtymistä Ouluun. Oulaskankaalla vaikutukset tulevat olemaan vieläkin dramaattisemmat työpaikkoihin ja muuhun terveydenhuollon palveluihin, ennusti keskustaa edustava Hanna-Leena Mattila.

– 30 minuutin aikarajavaade tulee lopettamaan kaiken nukutusta vaativan leikkaustoiminnan keskussairaalakaupunkien ulkopuolella. Tämä koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tämä merkitsee leikkaustoiminnan loppumista Raahen sairaalasta ja jollakin aikajänteellä myös Oulaskankaan sairaalasta.

Hanna Sarkkinen (vas.) piti Lex Terveystaloa osuvana nimityksenä laille.

– Lain myötä rutiinileikkauksia siirretään aluesairaaloiden alasajon myötä ruuhkautuneista keskussairaaloista yksityisille sairaaloille ja samalla osaavat lääkärit siirtyvät sinne. Kuitenkin julkiselle puolelle jäisi kallis päivystys ja komplikaatioiden hoito. Tämä vääristäisi kilpailua yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä yksityisten terveysjättien eduksi. Kyse on puhdasoppisesta kermankuorinnasta.