Isien osuutta perhevapaista pitää nostaa noin kahdella kuukaudella, esittää Kuntatyönantaja KT. Seuraavan hallituksen tulee saattaa perhevapaauudistus valmiiksi, järjestö vaatii.
Isät pitävät pääsääntöisesti isyysvapaan, mutta vanhempainvapaasta vain murto-osan. Tähän pitää Kuntatyönantajien mukaan saada muutos mieluiten kustannusneutraalisti, ellei valtiolla ole osoittaa muutokseen erillistä rahapanosta.
Kuntatyönantajat esitteli maanantaina valtuuskuntansa laatimia tavoitteita seuraavalle hallitukselle.
Kunnista ja tulevista maakunnista poistuu seuraavalla hallituskaudella noin 16 000–17 000 henkilöä eläkkeelle vuosittain. Uhkaavan työvoimapulan takia seuraavan hallituksen tulee Kuntatyönantajien mielestä laatia ohjelma työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi siten, että tulijoiden ja jo Suomeen asettautuneiden kielitaidosta ja kotoutumisesta huolehditaan.
– Meillä on maakuntia, joissa terveydenhuollon työntekijät ovat pääosin muualta tulleita. Monilla paikkakunnilla ollaan riippuvaisia maahanmuutosta. Lääkäripula on hoidettu ulkomaisen työvoiman turvin, totesi neuvottelupäällikkö Jorma Palola.
Työttömyysturva laskemaan portaittain
Seuraavan hallituksen tulee Kuntatyönantajien mukaan asettaa työllisyystavoite 75 prosenttiin, jotta hyvinvointipalvelut voidaan taata. Tavoite on sen verran kova, että sosiaaliturva tulee järjestön mukaan uusia enemmän yksilön omaa vastuuta korostavaksi.
Työttömyysturvaa Kuntatyönantajien valtuuskunta muokkaisi siten, että työttömyyden alussa päiväraha olisi nykyistä suurempi, mutta laskisi portaittain nopeasti. Tällä halutaan jouduttaa työnhakua.
Alueellisia työllisyyskokeiluja tulee jatkaa seuraavan hallituksen aikana, KT linjaa. Kunnilla on järjestön mukaan merkittävä rooli työllisyyden edistämisessä.
Sote- ja maku-uudistuksen menot korvattava
Kuntien taakkaa tulisi KT:n mielestä keventää korvaamalla kuntasektorille täysimääräisesti sote- ja maakuntauudistuksesta tähän saakka koituneet ja vastaisuudessa koituvat kulut.
– Puhutaan todella suurista summista. Kunnat ovat joutuneet maksamaan tietojärjestelmien yhteensovituksesta ja mm. tilajärjestelyistä, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen huomautti.
Pelkästään palkkojen harmisointiin menee vielä arviolta 100 miljoonasta eurosta yhteen miljardiin euroa, Jalonen sanoi. Haitari on suuri, sillä palkkaharmonisoinnin periaatteita ei ole lyöty lukkoon.
Jalonen toivoo, että harmonisointi tehtäisiin mediaanipalkkojen mukaan, ei ylimpien palkkojen mukaan. Yksittäiseen kuntaan kovalla rahalla hankitun lääkärin palkka ei voi Jalosen mukaan olla palkkaperuste koko maakunnan lääkäreiden palkoille.
Hän toivoi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kokoamista suurempiin yksiköihin jatketaan, mikäli sote- ja maakuntauudistus kaatuu eduskunnassa viime metreillä.
Mitään uusia kelpoisuusvaatimuksia tai normeja ei kuntasektorille haluta. Sen sijaan nykyisistä kelpoisuusvaatimuksista tulisi voida joustaa työvoimatilanteen mukaan, järjestö esittää.
Lakkorajoitukset koskemaan työsuhteisia
Viime syksyn työtaistelut osoittivat Kuntatyönantajan mukaan, että lakoista koituvat hyvityssakot ovat liian pienet. Niiden ennaltaehkäisevä vaikutus on kutistunut.
Järjestö haluaa muutoksia myös lakkorajoihin. Virkasuhteissa olevien täytyy taata lakoissakin kansalaisten terveys ja henki sekä yksityinen ja yleinen omaisuus. Suojelutyömääräykset rajaavat lakon ulkopuolelle monia kohteita.
– Samat rajoitukset eivät koske työsuhteisia, joita on kolme neljäsosaa kuntien työntekijöistä. Lainsäädäntö tulee tältä osin saattaa vastaamaan nykypäivää, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo.