Lehtikuva/Elias Lahtinen

Kauppasopimus antaa yhtiölle mahdollisuuden haastaa valtio oikeuteen.

Eduskunta hyväksyi viime vuoden toukokuussa Euroopan unionin ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen Cetan äänin 141–42. Hylkäämisen puolesta äänestivät vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset. SDP oli yksimielisesti sopimuksen puolella.

Vasemmistoliitto on arvostellut vuosia kestänyttä CETA-prosessia siihen liittyvän investointisuojan takia.

– Siinä on hyvin periaatteellinen ja iso kysymys siitä, voidaanko hyväksyä, että yritys voi haastaa oikeusvaltion yksityiseen ja ulkopuoliseen riitojenratkaisujärjestelmään, kansanedustaja Paavo Arhinmäki sanoi toukokuussa äänestyksen jälkeen.

Nyt nuo vasemmistoliiton huolet ovat realisoitumassa. Taloussanomat kertoo maanantaina kanadalaisten kaivosyhtiöiden jo käynnistäneet oikeusprosesseja Kreikkaa ja Romaniaa vastaan keskeytetyistä kaivoshankkeista. Kanadalainen Gabriel Resources vaatii 4,4 miljardin dollarin korvauksia Romanialta, joka laittoi voimakasta vastustusta kohdanneen kultakaivoshankkeen jäihin. Jutun käsittely on vielä kesken.

Korvaukset voivat olla suuria

Kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta kertoo Taloussanomissa, että samanlaiset kanteet ovat mahdollisia Suomeakin vastaan.

ILMOITUS

– Kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat käynnistää oikeusprosessin Suomen valtiota vastaan, jos ne katsovat CETA-sopimuksen mukaisia oikeuksiaan loukatun. Oikeusprosessia varten on luotu oma, riippumaton tuomioistuinjärjestelmä eli siinä ei käytetä esimerkiksi suomalaisia tuomioistuimia, Kulovesi kertoo.

Kulovesi kertoo, että korvaukset voivat olla suuria. Oikeusprosessin ja mahdollisten korvausten pelko saattaa heikentää valtion halukkuutta hyväksyä ulkomaisiin sijoituksiin, esimerkiksi kaivotoimintaan, vaikuttavaa lainsäädäntöä.

”Lisävauhti 0,02 prosenttia talouskasvulle”

Toukokuussa hylkäysesityksen tehnyt vasemmistoliiton Jari Myllykoski sanoi eduskunnassa, että parannuksista huolimatta Ceta toistaa muista kauppa- ja investointisopimuksista tutun virheen:

– Siinä missä sijoittajan oikeuksia koskevat pykälät ovat sitovia ja sanktioituja, ovat ihmisten ja ympäristön hyvinvointia koskevat osiot sijoitettu niin sanottuun kestävän kehitykseen kappaleeseen, joka on pelkän hyvän toivon varassa.

– Kaiken huipuksi mahdollinen, joskin epävarma, lisävauhti Euroopan talouskasvulle olisi parhaimmillaankin pieni: pitkällä aikavälillä puhutaan ehkä noin 0,02 prosentin lisästä bruttokansantuotteeseen. Ja tämän mitättömän lisän takia te olette nyt valmiita siirtämään pois keskeistä julkistaa valtaa.

Kansalaisaloitteessa yli 6 000 nimeä

Suomessa on käyty joulusta asti keskustelua kaivoslain uudistamisen tarpeesta. Asiaa koskevassa kansalaisaloitteessa on nyt yli 6 000 allekirjoitusta.

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen vaati viimeksi viime viikolla kaivoslain uudistamista. Hänen mukaansa nyt ”heikolla moraalisella kompassilla varustetut yhtiöt saavat häärätä aika rauhassa ja valtio (eli veromaksaja) hoitaa ympäristöongelmista lankeavan laskun”.