Suomen Kuvalehti julkaisi (3.1.) erikoisen uutisen valtio-omisteisen Raskone Oy:n myynnistä. Läpeensä salattujen kauppojen hintaa pidettiin halpana, ostajaksi valikoitiin keskustalaisen Nuorisosäätiön sotkuissa mukana oleva liikemies ja kaupoista vastasi omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk).
Juttua kirjoittamassa ollut toimittaja Salla Vuorikoski kertoi sosiaalisessa mediassa olleensa ymmällään kauppoihin liittyvien asiakirjojen täydellisestä salaamisesta. Suomen Kuvalehden artikkelia lukiessa koin deja-vu -ilmiön; aivan kuin olisin lukenut aiemminkin tarinan valtion omistaman yhtiön myymisestä halvalla keskustalaiselle liikemiehelle.
Sittenhän se selvisi. Raskone -juttua Vuorikosken kanssa työstänyt toimittaja Jarno Liski on kertonut aiemmin samanlaisen tarinan. Tuolloin ostajana oli Juha Sipilä ja lopputuloksena ne kuuluisat vakuutuskuoriin piilotetut miljoonat. Joko täällä ollaan taas leipomassa seuraavaa keskustalaista pääministeriä?
Joko täällä ollaan taas leipomassa seuraavaa keskustalaista pääministeriä?
Ei tämä näytä kovin hyvältä. Keskustalainen Nuorisosäätiö hassasi kymmeniä miljoonia liikemiesten taskuihin. Kepulaiset liikemiehet ostelevat valtionyhtiöitä. Ja juuri Juha Rehula (kesk) kertoi loppuunpalamisestaan kertovan artikkelin sivulauseessa siitä, kuinka sote -uudistusta tehdään markkinavoimien ehdoilla.
Juha Sipilän korttitalo on huojunut koko olemassaolonsa ajan. Tai sitten se huojunta on ollut vain asiaan kuuluvaa liikettä. Kokonaisuutta katsoessa ei voi välttyä ajatukselta, että näennäisen dramaattiset politiikan käänteet ovat toimineet harhautuksena medialle ja kansalle, samalla kun varsinaista tulosta on taottu silmänkääntötemppujen turvin.
Onneksi on myös toimittajia, jotka kaivelevat keskustalaisten poliitikkojen ja liikemiesten asioita. Heidän ansiostaan nähtävillä on jo vuosikymmenen ajalta melkoinen tunkio, mutta varsinainen työ on edelleen tekemättä. Se tarkoittaa keskustapuolueen täydellistä pysäyttämistä ja toiminnan selvittämistä.