Lehtikuva/Jussi Nukari

Eläketurvakeskus toimii työeläketurvan toimeenpanon ja kehittämisen lakisääteisenä yhteiselimenä muuten hajautetussa työeläkejärjestelmässä. Työeläke-lehdessä 5/2018 sen piiristä kirjoitetaan ”Indekseihin huomattava korotus”, minkä voi tulkita jopa herjaksi.

Todellisuudessa vuonna 2019 työeläkeindeksi nousee vain noin 1,5 prosenttia ja sen määrittää leikattu indeksi, jossa palkkojen muutoksesta huomioidaan vain 20 prosenttia ja hintojen muutoksista 80 prosenttia.

Alkujaan työeläkkeitä korotettiin palkkoja seuraten, koska se takasi ostovoiman säilymisen. Seuraavaksi muutos oli 50/50 prosenttia, ja siihenkin oltiin tyytyväisempiä kuin sateenkaarihallituksen vuonna 1996 läpiviemään nykyjärjestelmään, joka ei päivitä elinkustannusten kohoamista.

Keskimääräinen eläke oli viime vuonna 1 656 euroa (Työeläke-lehti 3/2018), ja siitä 1,5 prosentin indeksikorotus on 24,84 euroa, joka hukkuu jo pelkkään sähkön siirtomaksun korotukseen.

Eläkkeestä poistetaan ostovoimaa vuosittain.

Eläkkeelle jäädessä eläke on yleensä 60 prosenttia palkasta. Leikatun indeksin heikentävä vaikutus on kymmenessä vuodessa lähes kymmenen prosenttia. Työllä ansaitusta jälkipalkasta on lohkaistu merkittävä osa pois, vaikka perustuslaki yrittää turvata omaisuuden. Eläketurvakeskus ei tätä tutki eikä kerro, sen huomaavat vain eläkeläiset itse.

Tämä päätettiin eduskunnassa, ja siellä sen voi tietenkin muuttaa, jos miljoona äänioikeutettua eläkeläistä niin haluaa. Toistaiseksi ei mikään puolue, joka aikanaan heikennyksen teki, ole esittänyt sen korjaamista seuraavalla hallituskaudella. Vaativatko eläkeläiset sitä, jää talven aikana nähtäväksi.

Esko Järvenpää
Jämsä