Joulun aikana käyty keskustelu kaivoslaista poiki tiistaina vuoden 2019 ensimmäisenä päivänä kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan maanpinnan alapuolisia luonnonvaroja kansalliseen omistukseen. Aloitteella oli keskiviikkona alkuiltapäivällä yli 600 allekirjoittajaa. Aikaa 50 000 nimen saamiseen aloitteen taakse on puoli vuotta.
Aloitteen ovat tehneet Kotkan kaupunginvaltuutettu Joona Mielonen ja vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen Kaisa Korhonen Leppävirralta.
Aloitteessa ehdotetaan, että eduskunta ryhtyy lainvalmisteluun muuttaakseen kaivoslakia seuraavalla tavalla: Suomen maanpinnan alapuoliset luonnonvarat kuten mineraalit ja kaivannaiset sekä pohjavedet kuuluvat lähtökohtaisesti Suomen valtiolle. Kaivosluvan haltijan on maksettava valtiolle kohtuullinen korvaus saadakseen maanpinnan alapuoliset luonnonvarat käyttöönsä.
Löytäjä saa pitää
Mielonen ja Korhonen toteavat Suomen olevan yksi harvoista länsimaista, jossa on voimassa maan pinnan alapuolisten luonnonvarojen osalta periaate, jonka mukaan ”löytäjä saa pitää”. Tästä johtuen Suomen pinta-alasta oli vuoden 2017 marraskuussa vallattu malmin etsintään varten 38 000 neliökilometriä. Varsinaista kaivosalueita on Suomessa jopa 300 neliökilometriä.
Kansalaisaloitteen tekijät pitävät Suomen valtion ja sen kansalaisten näkökulmasta ongelmallisena, että ulkomaiset suuryritykset saavat hyvin vapaasti, kevyin velvollisuuksin harjoittaa teollisuutta, jonka lopputulemana vain haitat jäävät veronmaksajalle.
”Muissa verrokkimaissa lähtökohta kaivannaisten osalta on, että valtio omistaa maanpinnan alapuoliset mineraalit ja luonnonvarat, jotka kaivosyritys voi saada vain korvausta vastaan käyttöönsä. On myös hyvin yleistä, että valtio perii erikseen kaivannaisveroa”, Mielonen ja Korhonen kirjoittavat kansalaisaloitteessa.
He pitävät suomalaisen yhteiskunnan, ympäristön ja sen veronmaksajien näkökulmasta tärkeänä, että luonnon monimuotoisuudelle ja kantokyvylle raskas kaivosteollisuus on vahvemmin säännelty.
”Yhteiskunnan, joka viime kädessä maksaa kaivosten tuomat haitat, tulee saada osansa kaivostoiminnan taloudellisesta hyödystä.”
Aloitteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa.
Dragon Miningin uho käynnisti keskustelun
Kaivoslaista on käyty värikästä kiistelyä joulusta asti. Sen käynnisti Iltalehden uutinenaustralialaisesta Dragon Mining -yhtiöstä, joka on avaamassa Suomen kolmatta kultakaivostaan Valkeakoskella. Iltalehden mukaan joulukuun alussa Hongkongin pörssiin listautunut Dragon Mining rauhoittelee pörssi-ilmoituksessaan sijoittajia sillä, että Suomessa viranomaisten ja oikeuslaitosten päätökset kestävät niin kauan, että niistä valittamalla kaivokset ehditään hyvin tyhjentämään kullasta.
Uutisen jälkeen vuonna 2011 voimaan astunutta kaivoslakia kritisoi erityisesti vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö, joka oli itse yksimielisesti hyväksymässä Mauri Pekkarisen (kesk.) johdolla valmisteltua lakia. Niinistö on puolustautunut sillä, että uusi laki oli kuitenkin parempi kuin entinen eikä keskusta suostunut enempään.
Pekkarinen on puolustautunut kritiikiltä sillä, että valtausmenettely eli se, että yhtiön tekemät tutkimuspanostukset nauttivat etuoikeussuojaa, on edelleen vallitseva menettely kaikissa läntisen Euroopan ja läntisen maailman maissa, joissa kaivostoimintaa harjoitetaan.
”Sillä saattaa olla jokin merkitys siihen, että yrityksellä on motiivi panna miljoonia, jopa satoja miljoonia euroja, etsintään tietämättä johtaako etsintä koskaan varsinaiseen kaivoshankkeeseen”, Pekkarinen kommentoi sunnuntaina.
Hän harmitteli sitä, että suomalaisyritykset eivät ole vuosikymmeniin olleet juurikaan kiinnostuneita sijoittamaan kaivostoimintaan.
Hallitus jarrumiehenä
Vasemmistoliitto on vaatinut kaivoslain kokonaisuudistusta ja CETA-sopimuksen hyväksymisen yhteydessä eduskunta hyväksyi yksimielisesti ponnen, jonka mukaan ”eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi kaivoslain uudistamisen arvioinnin ja tuo tarvittavat muutosesitykset eduskunnan hyväksyttäviksi niin, että muutokset voidaan saattaa voimaan tällä vaalikaudella.”
Paavo Arhinmäki (vas.) kirjoitti joulukuussakummallisesta tilanteesta, jossa eduskunta yrittää saada hallitusta parantamaan kaivoslakia, mutta hallitus jarruttelee ja jopa heikentää kaivoslakia.