Kysymykset mepeille
1. Osa EU-jäsenmaista on valumassa poliittisesti yhä jyrkemmin nationalismin suuntaan. Miten tämä voi vaikuttaa ensi kevään parlamenttivaalien tulokseen?
2. Miten suureksi arvioit vaalien jälkeisen muutoksen vaikutuksen parlamentin toimintaan?
Kansan Uutiset kysyi sähköpostitse suomalaismepeiltä, miten nationalismin vahvistuminen osassa EU-jäsenmaista voi vaikuttaa ensi kevään parlamenttivaalien tulokseen ja parlamentin toimintaan.
Parlamentaarikoista haastattelin Merja Kyllöstä (vas.) ja Sirpa Pietikäistä (kok.). Kysymyksiin vastasi viisi muuta meppiä: Liisa Jaakonsaari (sd.), Anneli Jäätteenmäki (kesk.) Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ja Nils Torvalds (r.).
Kyllöstä ja Pietikäistä on haastateltu fasismin noususta. Haastattelu on luettavissa kokonaisuudessaan verkkolehdessä. Sähköpostikysymykset olivat jyrkentyvästä nationalismista. Sähköpostilla vastanneiden meppien vastauksissa fasismi ei noussut esiin.
Kovin ei näytä EU-vaalien asetelma valoisalta
Europarlamentaarikko Kyllösen mukaan ensi kevään EU-parlamenttivaalien asetelma ei näytä kovin valoisalta.
– Kaikki ne arvot, yhteinen tekeminen, tullaan kyseenalaistamaan, hän toteaa.
EU-vaaleissa äärikansalliset ja fasistiset liikkeet sekä puolueet haastavat eurooppalaisia arvoja ja demokratiaa. Liikkeet ovat EU-kriittisiä, ja äärimmillään valmiita hajottamaan ja purkamaan unionin.
Kyllönen kuvailee äärioikeistolaisten ja fasistien parlamenttiedustajien puheiden kyseenalaistavan avoimesti oikeuden elämiseen ja ihmisarvon. Yhtäläisyyksiä löytyy Hitlerin aikaisesta Saksasta.
Naisilla, vähemmistöillä, maahanmuuttajilla tai muita heikommassa asemassa olevilla ei ole oikeuksia.
– Näille äärikonservatiiveille koti, uskonto ja isänmaa on ihan erilaista kuin mitä me kuulemme vaalikentillä kokoomuksen tai perussuomalaisen sanomana. Naisilla ei ole oikeutta tehdä poliittista uraa, heidän on keskityttävä lasten synnyttämiseen ja perheeseen, kuvailee Kyllönen.
Nollatoleranssi fasismiin
Pietikäinen painottaa parlamenttivaaleissa äänestämisen merkitystä nationalismin ja fasismin vastavoimana.
– Ihminen ei ole ohjelmoitu tekemään samoja virheitä uudestaan. Niistä on mahdollisuus oppia, ja meillä on vielä aikaa tehdä korjaavat liikkeet, sanoo Pietikäinen optimistisesti.
Lakien säätäminen saattaa vaikeutua huomattavasti parlamentissa.
Niin poliitikkojen kuin kansalaistenkin pitäisi tietää vastuunsa, etteivät ääriliikkeet valtaisi EU-parlamenttia.
– Kannatus on maksimissaan pari, kolmekymmentä prosenttia. Silloin kannattaa nähdä asia toisin päin: Tolkullisia on 70 – 80 prosenttia.
Sekä Kyllönen että Pietikäinen korostavat tuskastuneena, että Suomessa ei tajuta tarpeeksi, mitä Euroopassa on tapahtumassa ja miten vakava asia fasismi ja natsismi ovat historian jäljiltä.
– On oltava nollatoleranssi. Piste, Pietikäinen vaatii.
Hänestä nollatoleranssi on pettänyt eri puolilla maailmaa, koska Hitlerin ja Mussolinin aikakaudesta on tarpeeksi kauan aikaa.
– Meillä Suomessa ikään kuin pelätään fasisti-sanan käyttöä, koska se on vahva ja vakava asia.
Parlamenttia odottaa muutos epävarmuuteen
Kaikki vastanneet parlamentaarikot ilmaisivat odottavansa muutosta parlamenttivaaleissa. Anneli Jäätteenmäen mukaan on todennäköistä, että kansallismieliset ja äärioikeistolaiset ryhmät vahvistuvat.
– Jos ne löytävät toisensa ja muodostavat yhden yhtenäisen ryhmän, nykyistenkaltaisten enemmistöjen muodostaminen hankaloituu, ja uuden parlamentin toiminta on hajanaisempaa.
– Nämä ryhmät ovat hyvin erilaisia ja hajanaisia. Parlamentin lakien säätäminen vaikeutuu huomattavasti, jos merkittävä osa uusista mepeistä haastaa parlamentin toimivallan ja koko EU:n olemassaolon, toteaa Jäätteenmäki.
Jaakonsaari arvioi, että äärioikeiston ja populistipuolueiden merkitys ja voima kasvavat.
– Eurooppa-myönteinen enemmistö saa kuitenkin niukan enemmistön. Jos äänestysprosentti laskee entisestään, nationalistiset liikkeet kyseenalaistavat koko EU:n olemassaolon, sanoo Jaakonsaari.
Hän näkeekin, että päätöksenteko vaikeutuu, hidastuu ja parlamentista tulee ”puhujalava” vakavan lainsäädännön sijasta.
Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut
Nils Torvaldsin mukaan vaalien jälkeen kaikkien ilmaston, globaalin kilpailun ja turvallisuuden merkityksen Euroopalle tärkeissä ratkaisuissa ymmärtävien tulisi tehdä yhteistyötä.
– Suomi ei tule toimeen ilman Eurooppaa eikä Eurooppa tule toimeen ilman meitä, sanoo Torvalds.
Hänen mukaansa kaikissa parlamenttiryhmissä nähdään – voimakkaammin tai lievemmin – taipumusta menettää näköalaa tulevaisuuteen.
– Joissakin jäsenmaissa tämä johtuu energiatuotannon kielteisestä rakenteesta ilmastomuutoksen torjunnassa, ennen kaikkea Puolassa mutta myös Saksassa. Joissakin ryhmissä pelätään tulevaisuutta johtuen heikosta uuden teknologian omaksumiskyvystä, joka melkein kaikissa tapauksissa taas juontaa juurensa koulutusjärjestelmän heikkouksista.
Samalla Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut. Olleena puristettuna Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin väliin.
Vaalikeskustelu voi saada ikävän ilmapiirin
Mia Kumpula-Natrin mukaan nationalististen ja populististen ryhmittymien tavoite on tarjota osattomuutta kokeville ihmisille väylä purkaa turhautumistaan tarjoamalla yksinkertaistettuja syyllisiä maahanmuutosta ja EU:sta.
– Mikäli kyseiset puolueet voittavat ilmatilaa eurovaalikeskustelussa, voi koko vaalikeskustelu siirtyä enenevässä määrin kohti negatiivisen ilmapiiriä, jolloin eurovaalienkin tuloksissa saatetaan nähdä viime vuosilta tuttuja vaalituloksia.
Esimerkkeinä hän mainitsee S&D ja EPP –ryhmittymät, jotka ovat hävinneet tukuittain ääniä nationalistisille tai populistisille puolueille.
– Näin on käynyt esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja Ranskassa.
Minulle kaikki ja teille ei mitään -ajattelu lisääntyisi. Ilmastonmuutokseen ja digitalisaation synnyttämiin haasteisiin olisi entistä vaikeampi vastata.
Myös Pirkko Ruohonen-Lerner arvioi EU-kriittisten puolueiden kasvattavan paikkamääräänsä parlamentissa.
– Monet kokevat, että päätöksentekovaltaa on siirtynyt liikaa EU:lle ja ovat pettyneitä esimerkiksi siihen, miten muuttoliikekriisiä on hoidettu.
Kysymykset mepeille
1. Osa EU-jäsenmaista on valumassa poliittisesti yhä jyrkemmin nationalismin suuntaan. Miten tämä voi vaikuttaa ensi kevään parlamenttivaalien tulokseen?
2. Miten suureksi arvioit vaalien jälkeisen muutoksen vaikutuksen parlamentin toimintaan?