Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen vaatii lisärahaa seuraavalta hallitukselta, sanoo Luonnonsuojeluliitto. Se pitää hälyttävinä ympäristöministeriön julkaisemia tietoja Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta.
Ministeriön mukaan noin puolet (48%) maamme luontotyypeistä on uhanalaisia ja vajaa viidennes (18%) silmälläpidettäviä.
– Luonnon köyhtyminen on jatkunut, ja se pitää nyt pysäyttää. Seuraavan hallituksen on lisättävä sata miljoonaa vuodessa suojelualueiden lisäämiseen, luonnonhoitoon ja ennallistamiseen, sanoo liiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Myös EU:n tuettava luontotyyppien hoitoa
Hän korostaa, että kotimaisen rahoituksen lisäksi luontotyyppien hoitoa tulee tukea EU:n maatalouden, meri- ja kalatalouden sekä rakennerahastoista.
Lisäksi uhanalaiset luontotyypit tulee järjestön mukaan ottaa paremmin huomioon kaavoituksessa ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa.
Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 -tutkimus julkistettiin tiistaina. Sen mukaan 48 prosenttia luontotyypeistä on uhanalaisia ja 18 prosenttia on lisäksi silmälläpidettäviä. Lisäksi 56 prosentilla tilanne on yhä huononemassa ja tilanne on paranemassa vain 5 prosentilla.
Etelä-Suomen suojelutilanne on Pohjois-Suomea selvästi huonompi. Kaikki perinnebiotoopit eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat uhanalaisia ja metsäluontotyypeistäkin 76 prosenttia.
Äärimmäisen uhanalaisiksi arvioitiin myös Etelä-Suomen savikkoalueiden virtavesiä ja lettosoita. Erittäin uhanalaisia ja vaarantuneita luontotyyppejä on arvion mukaan eniten soiden, metsien ja Itämeren rannikon luontotyyppiryhmissä.
Luontotyyppien uhanalaistumisen syiksi arvioitiin metsien uudistamis- ja hoitotoimet, pellonraivaus, ojitus, rakentaminen ja vesien rehevöityminen. Ilmastonmuutos lisää tutkimushankkeen mukaan entisestään luontotyyppien tilaa parantavien toimien käynnistämisen ja tehostamisen tarvetta, koska se vahvistaa monien uhkien, kuten rehevöitymisen haitallisia vaikutuksia.