Lehtikuva/Mikko Stig

Tulonsiirtojen tasaava vaikutus on heikentynyt yhtä mittaa vuodesta 1995.

Tuloerot kääntyivät viime vuonna kasvuun, kertoo Tilastokeskus tiistaina julkistamassaan tulonjaon kokonaistilastossa. Ennen vuotta 2017 ne pysyivät käytännössä ennallaan koko vuosikymmenen ja jopa laskivat vuosikymmenen alussa, kun perusturvaa korotettiin Jyrki Kataisen hallituksen alkuaikoina.

Suorastaan dramaattista kehitys on, kun tarkastellaan pelkästään tuotannontekijätulojen eli palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen eroja. Kyseessä ovat tuloerot ennen tulonsiirtoja. Ne ovat nyt suuremmat kuin kertaakaan 50 vuoteen, kertoo Tilastokeskus.

Tuotannontekijätulojen erot kasvoivat huomattavasti 1990-luvun alussa laman vuoksi työttömyyden ja konkurssien myötä, mutta tulonsiirrot pitivät kuitenkin käytettävissä olevien rahatulojen erot lähes ennallaan. Niiden vaikutus on kuitenkin alentunut. Käytettävissä olevien rahatulojen erot ovatkin kasvaneet 1990-luvun puolivälistä ja nyt ne ovat suurimmillaan vuoden 1966 jälkeen. Mittaushistoria ei ulotu sitä kauemmas.

Laskelmat liiankin rajusti kohdallaan

”Tämä on syy, miksi Vasemmisto puhuu niin paljon palkkatasa-arvosta ja vaatii palkkaerojen kaventamista”, tilastoa kommentoi kansanedustaja Paavo Arhinmäki blogissaan.

Hänen mukaansa vasemmisto-opposition teettämät laskelmat tuloerojen kasvusta osuivat kohdalleen ja vähän liiankin rajusti.

ILMOITUS

”Tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi. Jopa enemmän kuin osattiin odottaa tai pelätä.”

Tuloerojen kasvua selittää osin se, että tulonsiirtojen uudelleenjakava vaikutus on heikentynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuosina 1995–2000 tasaava vaikutus aleni yhtäjaksoisesti noin kahden prosenttiyksikön vuosivauhtia ja vuosina 2004–2007 noin prosenttiyksikön vuosivauhtia. Viime vuonna tulonsiirtojen tasaava vaikutus väheni edellisvuoteen verrattuna 0,5 prosenttiyksikköä.

”Tällöin ansiotuloverotus keveni ja samaan aikaan tuolloin pääosin tasaverona verotetut omaisuustulot kasvoivat voimakkaasti”, Tilastokeskus selittää runsaan 20 viime vuoden kehitystä.

”Leikattiin enemmän, mutta ei pienituloisilta”

Arhinmäki kirjoittaa, että taloutta voidaan tasapainottaa ilman pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia.

”Vaikka Jyrki Kataisen hallitus teki todella isoja ja vastenmielisiä leikkauksia, leikkasi itse asiassa enemmän kuin Sipilän hallitus, ei pienituloisilta leikattu Vasemmistoliiton ollessa hallituksessa. Päinvastoin.”

”Kun vasemmistoliitto oli hallituksessa, korotettiin mm. työttömien työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa 100 eurolla, puolison tarveharkinta työmarkkinatuesta poistettiin, työttömille luotiin ns. suojaosa työttömyyskorvaukseen ja asumistukeen, toimeentulotukeen tehtiin tasokorotus ja opintoraha sidottiin indeksiin.”

”Lisäksi indeksikorotukset tehtiin täysimääräisesti. Samaan aikaan pienituloisten verotusta kevennettiin ja suurituloiset maksoivat vähän isomman osan yhteiskunnan ylläpitämisestä.”

Arhinmäki toteaa, että kun vasemmistoliitto oli hallituksessa, hallituksen politiikan tuloksena köyhyys väheni ja tuloerot kapenivat.

”Pienituloiset velkahelvettiin”

Sen sijaan nyt Juha Sipilän hallitus on viikon sisällä leikannut yhtäältä muun muassa työttömien, eläkeläisten ja vammaisten perusturvaa ja toisaalta paukutellut eduskunnan budjettikeskustelussa henkseleitä kuinka tänä vuonna valtion ei tarvitse ottaa lisää velkaa, Arhinmäki sanoo.

Hän syyttää hallituksen ajavan monet pienituloiset tänä ja ensi vuonna velkahelvettiin, samaan aikaan kun se varoittelee velan turmiollisuudesta. Yksityishenkilön henkilökohtainen velka on luonteeltaan aivan toisenlaista kuin valtionvelka.