Unkarissa on viime keskiviikosta lähtien osoitettu mieltä ”orjalaiksi” kutsuttua uutta työaikalakia vastaan. Maanantaina mielenosoitukset keskittyivät Unkarin yleisradioyhtiö MTVA:n toimitalon luokse.
Opposition kansanedustajat ovat vaatineet pääsyä studioon lukemaan kannanottonsa yleisölle. Maanantaina päivällä turvamiehet heittivät kaksi oppositioedustajaa ulos rakennuksesta. Toisessa välikohtauksessa yksi opposition kansanedustaja joutui sairaalahoitoon.
MTVA on yksi protestien kohteista siksi, että pääministeri Viktor Orbán on alistanut yleisradion samoin kuin lähes kaikki tiedotusvälineet oikeistolaisen Fidesz-puolueensa propagandan välineiksi.
Puolan hallitus taipui EU:n vaatimukselle korkeimman oikeuden tuomareiden eläkkeelle ajamisen peruuttamisesta.
Tiedotusvälineet ovat joko vaienneet mielenosoituksista tai syyttäneet niitä suursijoittaja George Sorosin järjestämiksi. Näin Orbán on jälleen lietsomassa myös antisemitismiä. Mielenosoittajien on lisäksi väitetty käyttäytyneen väkivaltaisesti.
Taustalla työvoimapula
Unkarin parlamentti, jossa Fideszilla liittolaisineen on kahden kolmasosan enemmistö, hyväksyi viime keskiviikkona työaikalain muutoksen. Siinä vuosittain sallittujen ylityötuntien määrä nostettiin 250:stä 400:aan. Työnantajan pitää kompensoida ylityöt vapaana tai rahana kolmen vuoden kuluessa aikaisemman yhden vuoden sijasta.
Tätä lakimuutosta arvostelijat kutsuvat ”orjalaiksi”. Arvostelijoiden mukaan se tuo takaoven kautta Unkariin kuusipäiväisen työviikon.
Monet länsieurooppalaiset yhtiöt ovat sijoittaneet tuotantoaan Unkariin, koska siellä on koulutettua työvoimaa, alhaiset palkat ja heikko ammattiyhdistysliike.
Esimerkiksi useilla suurilla saksalaisilla autonvalmistajilla on tehtaat Unkarissa. Palkat ovat vain kolmasosan Saksassa maksettavista.
Unkarista on kuitenkin jatkuvasti muuttanut koulutettua väkeä pois, ja useilla aloilla on työvoimapulaa. Työttömyysaste on vain 4,2 prosenttia.
Ylityölakia pidetäänkin vastauksena työvoimapulaan.
Hallinto-oikeuksien alistaminen
Työaikalaki ei ole ainoa suuttumuksen aihe. Toinen viime keskiviikkona hyväksytty uusi laki siirtää hallinto-oikeudet suoraan oikeusministeriön alaisuuteen. Orbánin läheinen liittolainen, oikeusministeri Laszlo Trocsanyi saa oikeuden nimittää tuomarit näihin tuomioistuimiin.
Mielenosoitukset ovat suurimmat vuosiin. Budapestissa oli sunnuntaina koolla 10 000–15 000 mielenosoittajaa. Pääkaupungin lisäksi mielenosoituksia on ollut ainakin Pecsissä ja Szegedissä.
Ranskan keltaliivien tavoin protestit ovat laajenneet alkuperäisestä aiheestaan yleiseksi pääministeri Orbánin politiikan vastustukseksi. Erityisesti vaaditaan riippumatonta oikeuslaitosta, riippumatonta julkisen palvelun mediaa sekä Unkarin liittymistä korruptiota ja talousrikoksia vastaan tutkivaan EU:n syyttäjänvirastoon.
Heikko ay-liike
Mielenosoittajien määrät eivät ehkä vielä heilauta Orbánia. Protestit kuitenkin saavat ilmeisesti melko laajaa vastakaikua.
Orbánin kansansuosio ei ole yhtä murskaavaa kuin hänen valtansa. Viime huhtikuun vaaleissa Fideszin ja sen kristillisdemokraattisen liittolaisen KDNP:n vaaliliitto sai alle puolet äänistä – tarkalleen ottaen 49,27 prosenttia.
Koska Orbán on muuttanut vaalilait itselleen edullisiksi, noilla prosenteilla irtosi 133 parlamentin 199 paikasta.
Viime päivien mielenosoitukset ovat saaneet taakseen koko opposition, vasemmistosta äärioikeiston Jobbik-puolueeseen. Fidesz tosin on viime vuosina mennyt monissa asioissa Jobbikista oikealta ohi.
Suurimman keskusammattiliiton MaSZSZ:n johtaja Tamás Székely sanoi maanantaina, että liitto järjestää yleislakon, jos ylityölakia ei peruuteta.
Unkarin kolmessa keskusammattiliitossa on kuitenkin yhteensä vain noin 350 000 jäsentä, kun maan asukasluku on 9,8 miljoonaa.
Puola taipui
Puolassa oikeistokonservatiivinen hallitus taipui EU:n vaatimuksiin ja peruutti tuomarien eläkeikää koskevan lain.
Hallitus oli jo lokakuussa suostunut jäädyttämään lain toimeenpanon EU-tuomioistuimen välipäätöksen jälkeen.
EU:n tuomioistuin päätti varsinaisessa ratkaisussaan maanantaina, että Puolan on välittömästi peruutettava laki. Puolan presidentti Andrzej Duda sanoi hyväksyvänsä päätöksen. Parikymmentä syrjään siirrettyä korkeimman oikeuden tuomaria saa työnsä takaisin.
Puolaa johtavan PiS-puolueen katsotaan eläkelain varjolla pyrkineen puhdistamaan korkeimman oikeuden riippumattomista tuomareista ja miehittämään sen omilla suosikeillaan.