Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

1990-luvun puolivälin käänteen jälkeen suurituloisimpien tulot ovat lisääntyneet 80 prosenttia, pienituloisimpien 27 prosenttia.

Kaikkien suomalaisten tulot kasvoivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna, mutta suurituloisimpien kasvoivat eniten, kertoo Tilastokeskus.

Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 4,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Keskituloisten tulot kasvoivat 1,3 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,2 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 2,2 prosenttia.

Kaikkein pienituloisimpien keskimääräistä hieman parempi tulokehitys viime vuonna aiheutuu Tilastokeskuksen mukaan tulonsiirroista. Syynä lienee toimeentulotuen kasvu, mihin vaikuttaa vuonna 2017 Kelalle tehtäväksi siirtynyt perustoimeentulotuki. Toimeentulotukea saaneiden asuntokuntien lukumäärä kasvoi noin 30 000 asuntokunnalla ja lisäyksestä puolet kohdentui pienituloisimpaan kymmenykseen.

Neljännesmiljoona perusturvan varassa

Noin 250 000 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Näitä kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli likimain saman verran kun edellisvuonna, mutta noin 55 000 enemmän kuin vuonna 2010.

Suurituloisimman kymmenesosan muita parempi tulokehitys aiheutuu omaisuustuloista, joista erityisesti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot lisääntyivät.

ILMOITUS

Tuloerot eivät ole tällä vuosikymmenellä juuri kasvaneet, mutta viime vuonna kasvua tapahtui.

Suurin tuloerojen kasvu osui vuosiin 1995–2000. Tuloeroja mittaava Gini-kerroin sai viime vuonna arvon 27,7. Vuodesta 1996 Gini-kerroin on kasvanut 5,5 prosenttiyksikköä, mutta se on pari prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin tuloerojen huippuvuonna 2007. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.

Suurituloisilla kuusi kertaa enemmän

Euroissa vuonna 2017 pienituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo oli noin 10 820 euroa henkeä kohti vuodessa. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli noin kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden eli noin 66 100 euroa.

Suurituloisimmassa kymmenyksessä asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot vuodessa olivat suuremmat kuin 43 000 euroa vuonna 2017. Tämä vastaa noin 3 580 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen taloudessa. Pienituloisimmassa kymmenyksessä olevilla henkilöillä asuntokunnan nettotulot olivat pienemmät kuin 14 020 euroa, mikä vastaa noin 1 170 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen taloudessa.

Vuodesta 1995 pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo on noussut noin 27 prosenttia ja suurituloisimman kymmenyksen noin 80 prosenttia. Kaikkien suomalaisten reaalitulot kasvoivat samaan aikaan noin 53 prosenttia. Verrattuna 1990-luvun puoliväliin myös euromääräiset tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi.