Kulunut vuosi osoitti jälleen kerran, kuinka tärkeää yhteistyö työmarkkinaosapuolten ja hallituksen kesken on. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtaja emeritus Lasse Laatunen sanoo, että seuraavan hallituksen kannattaa käyttää työmarkkinaosapuolten osaamista.
– Ay-liikkeen epäluulo nykyiseen hallitukseen oli selvästi havaittavissa alusta lähtien.
Keväällä valittavalta uudelta eduskunnalta ja hallitukselta Laatunen toivoo valmiutta ja malttia valmistella sosiaaliturvauudistus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
– Isot ja vaikeat asiat on parempi sopia yhdessä.
Laatunen muistuttaa, että sote-uudistuksen ratkaiseminen pelkästään poliittisin voimin on ollut hankalaa. Sen sijaan yhtä vaativa harjoitus, eli eläkeuudistus, saatiin aikanaan maaliin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyöllä.
Sosiaaliturvasta on sovittu yhdessä
Sosiaaliturvan uudistaminen koskee Laatusen mukaan suoraan työmarkkinoita, sillä useista kohdin on sovittu juuri kolmikantaisissa työmarkkinaratkaisuissa.
Ylipäätään kolmikannan vahvistamiseksi hallituksen tulisi kuulla työmarkkinaosapuolia työ- ja sosiaalilainsäädännön kysymyksissä. Mikäli lakien valmistelu jätetään kulloisellekin hallitukselle, lainsäädäntö saattaa muuttua neljän vuoden välein. Se ei lisäisi vakautta, jolla koetetaan houkutella Suomeen investointeja.
Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliiton tulisi ottaa aloite takaisin haltuunsa.
– Nyt se on siirtynyt Suomen Yrittäjille ja Keskuskauppakamarille. Niillä ei ole riittävää osaamista työmarkkinakysymyksissä, Laatunen sanoo.
Irtisanomislakoissa piilee monta opetusta
Syksyn mielenilmauslakot hallituksen irtisanomissuojan heikennyksiä vastaan paljastivat Laatusen mielestä sekä hallituksen että ay-liikkeen ongelmat.
– Lakot antoivat monta opetusta. Hallituksen pitäisi tuntea voimassa oleva laki sekä siihen liittyvä oikeuskäytäntö ennen kuin se antaa uuden lakiesityksen. Jos näin olisi tehty irtisanomispykälien osalta, työtaisteluilta olisi vältytty.
Toinen opetus oli, että yhteiskunta kesti irtisanomislakot menettämättä tahtoa ja valmiutta löytää yhteinen ratkaisu.
Loppujen lopuksi ratkaisu irtisanomiskiistaan löydettiin kolmikantaisesti, virkamiesten ja työmarkkinajärjestöjen asiantuntijoiden avulla. He muuttivat lakiesityksen perustelut sellaisiksi, että ne vastaavat nykyistä oikeuskäytäntöä, Laatunen sanoo.
Hän huomauttaa, että kiista toi pienille yrityksille niiden kaipaamaa huomiota irtisanomiseen liittyvissä ongelmissa.
Samalla nähtiin jälleen osoitus ammattiyhdistysliikkeen suorasukaisesta toimintatavasta.
– Ay-liikkeen käyttäytyminen on aina ollut suoraa. Jos se lähtee työtaisteluihin, ne etenevät hyvin loogisesti ja niitä on vaikea pysäyttää. Viisaampi hallitus ei päästä tilannetta noin pitkälle, Laatunen sanoo.
– Tässä nähtiin taas, kuinka yhdenvertaisuus on ay-liikkeelle pyhä arvo. Näin on jatkossakin.
Liittokohtaiset sopimukset antavat joustoa
Laatunen kehuu kolmikantaa, mutta kolmikantaisesti sovitut tulopoliittiset ratkaisut hän säästäisi kriisitilanteisiin. Ikävät päätökset on helpompi tehdä, jos hallitus tulee jollain tarjoomuksella osapuolia vastaan.
Muutoin Suomessa on parempi jatkaa liittokohtaisilla sopimuksilla. Vain niiden avulla saadaan sovittua ratkaisuja alakohtaisiin ongelmiin.
Laatunen pitää liittokohtaisia työehtosopimuksia avaimina paikallisiin joustoihin.
– Nopein ja helpoin tapa lisätä joustoja on sopia niistä työehtosopimuksissa, koska sopimuksissa voidaan sallia joustoja työlainsäädäntöön. Joustot pitää sallia siten, että valtakunnallinen sopimus toimii aina perälautana, Laatunen esittää.
Tämä edellyttää sekä työnantaja- että palkansaajaliitoilta jatkuvaa sopimista ja neuvottelujärjestelmän kehittämistä. Laatunen huomauttaa, että kummallakin puolella on liittoja, jotka laiminlyövät nämä. Kehuja hän antaa omasta liigastaan Teknologiateollisuudelle ja Kemianteollisuudelle.
– Monella liitolla on tapana valittaa, mutta sopimusten väliajat ne makaavat vain pankolla.
Edellinen tulokierros antoi Laatusen mukaan hyvät eväät ns. Suomen mallin luomiselle.
– Seuraava kierros näyttää, muotoutuuko jatko samaan putkeen vai hajoaako malli.
Neuvottelut seuraavasta tuloratkaisusta alkavat ensi syksynä mm. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden kesken.