Sipilän hallituksen jättämät jäljet työmarkkinoiden toimintaan saattavat realisoitua myös seuraavan hallituksen aikana.
STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto arvioi blogikirjoituksessaan, että kilpailukykysopimus ja hallituksen toteuttamat työehtojen heikennykset ovat jättäneet jälkensä neuvottelurintamalle ja työmarkkinoiden ilmapiiriin.
– Loppukeväästä ensi vuonna Suomessa on uusi hallitus ja hallitusohjelma, jotka määrittelevät pitkälti myös sitä, millaiseksi työmarkkinailmapiiri muodostuu, ja miten työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä jatkossa valmistellaan, Murto kirjoittaa.
Epävarmuus kasvaa työmarkkinoilla sopimuskausien hajaantuessa usealle vuodelle.
Murron mukaan palkansaajapuolelle on tärkeää, että uusi hallitus ymmärtäisi työmarkkinatoimintaa sekä kunnioittaisi kolmikantaista lainsäädäntövalmistelua.
Epävarmuus ja ennakoimattomuus lisääntyvät
Murto näkee työmarkkinakentän muuttuvan myös työmarkkinoiden omasta toiminnasta johtuen.
– Seuraavalla liittokierroksella sopimusten päättymiset ajoittuvat reilusti yli vuoden mittaiselle ajanjaksolle. Jatkossa voi olla hankala edes määritellä yhtä sopimuskierrosta, ja on mahdollista, että sopimuskaudet hajaantuvat tulevaisuudessa vielä enemmän, hän kirjoittaa.
Tämä merkitsee, että myös työrauha on jatkuvasti auki jollakin alalla.
– Tämä tuo palkansaajapuolelle lisää tervetullutta neuvotteluvoimaa. Toisaalta se lisää ennakoimattomuutta ja epävakautta työmarkkinoilla sekä hankaloittaa palkka- ja finanssipolitiikan yhteensovittamista, toteaa Murto.
Muutoksia tapahtuu myös sote- ja maakuntauudistuksesta johtuen. Se aiheuttanee muutoksia sopimus- ja neuvottelujärjestelmään.
Kohti toimialakohtaisia palkankorotuksia
Murto muistuttaa, että keskitetyistä ratkaisuista luopuminen tarkoittaa myös sitä, että sopimuskausien päättymistä ja kustannusvaikutuksia ei koordinoida työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteisesti.
– Tämä merkitsee sitä, että niin sanottua yleistä linjaa palkankorotusten ja kustannusraamin osalta ei ole.
Hän ennakoi lähivuosina tapahtuvia merkityksellisiä suhdannevaikutuksia, mistä johtuen palkankorotuksissa otetaan huomioon toimialakohtainen tilanne entistä laajemmin. Valtiovarainministeriö on jo uudessa suhdannekatsauksessaan ennakoinut Suomen huippusuhdanteen taittuneen.
Murto muistuttaa, että kiky-sopimus oli toistaiseksi viimeinen niin sanottu keskitetty työmarkkinaratkaisu.