Hallitus antoi loppuviikosta pitkään odotetun esityksensä uudeksi asiakasmaksulaiksi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen näkee esityksessä hyvääkin.
Hän on kuitenkin pettynyt, ettei esitys vastaa terveydenhuollon vakaviin yhdenvertaisuusongelmiin.
– Hallitus on puskenut sote-uudistusta ja ideologista markkinamalliaan eteenpäin tilanteessa, jossa kukaan ei tiedä mitä hoito tulee tavalliselle ihmiselle maksamaan.
Hallituksen asiakasmaksuesitys ei vastaa terveydenhuollon epätasa-arvoon.
– Onneton valinnanvapausmalli yhdistettynä verotusoikeudettomiin maakuntiin uhkaa nostaa painetta maksujen korotuksiin, vaikka asiakasmaksut ovat Suomessa jo nyt Pohjoismaiden korkeimpia, sanoo Pekonen.
Hän kuitenkin pitää tärkeänä, että hallitus ylipäänsä sai tehtyä esityksen edes kalkkiviivoilla.
Terveyskeskuskäynnit kallistuvat
Hallituksen ehdotuksen mukaan maksun voisi periä jokaiselta terveyskeskuksessa käynniltä. Muutos rasittaa etenkin paljon palveluja käyttäviä vanhuksia. Käyntikerta voi olla 20,60 euroa ja yhteensä maksuja voi kertyä 683 euroon saakka vuodessa.
Nykyisin terveyskeskuksissa voidaan periä enintään 41,20 euroa kalenterivuodessa. Muun muassa Helsingissä terveyskeskuskäynti on ollut maksuton.
Pekosen mukaan uudistus jää puolitiehen, sillä sairaanhoidon maksukattoa ja lääkkeiden vuosiomavastuuta ei yhdistetä yhdeksi maksukatoksi.
– Sairaanhoidon, lääkkeiden ja matkakustannusten erilliset maksukatot huomioiden pienituloisen ihmisen vuotuinen omavastuu voi nykyisin nousta jopa 1 600 euroon, Pekonen huomauttaa.
Hallitus ei ratko asiakasmaksujen yhdenvertaisuutta
Viime vuonna yli 300 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päättyi ulosottoon. THL:n mukaan vuonna 2015 reilulla 55 000 suomalaisella asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja matkojen omavastuut veivät yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista.
– Asiakasmaksujen taso on yhdenvertaisuuskysymys. Asiakasmaksut kasautuvat, ja terveyskeskusten asiakkaista valtaosa kuuluu alempiin tuloluokkiin hyvätuloisten ollessa työterveyshoidossa. Maksut iskevät kovimmin vanhuksiin ja eniten hoitoa tarvitseviin. Hallituksen esitys ei tuo mitään ratkaisuja näihin ongelmiin, Pekonen muistuttaa.
Jatkossa kaikista maksuista säädettäisiin laissa eikä asetuksella, mikä on parannus. Maksuttomien palvelujen säännöksiä on tarkoitus selkeyttää ja laajentaa maksuttomuutta jonkin verran muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä alaikäisten palveluissa.
– Maksukattoa koskevia säännöksiä laajennettaisiin muun muassa suun terveydenhuollon maksuihin, kuten vasemmistoliitto on vaatinut, sanoo Pekonen.