Lehtikuva/Emmi Korhonen

Nopea työllisyyden kasvu lisää polarisaatiota: Asiantuntijoiden ja matalapalkkaisten töitä on tarjolla, kun taas keskipalkkaisten työpaikkojen osuus on kasvusta on pienempi.

Työllisyyden parantuessa on iso huoli ollut pätkätöiden, tuntitöiden ja kaikenlaisen silpputyön lisääntymisestä. Todellisuus ei ole aivan näin yksioikoinen Tilastokeskuksen yliaktuaari Liisa Larjan mukaan.

Suurin osa uusista työllisistä tekee 35–40 tunnin työviikkoa. Samaan aikaan on lisääntynyt myös 45–49 tuntia tekevien määrä.

– Muutamia tunteja viikossa työskentelevien osalta ei havaita mitään kasvua, joten epäilyt työllisyyskasvusta ”tunnin työllisillä” voidaan katsoa aiheettomiksi, kirjoittaa Larja tuoreessa Talous ja yhteiskunta -lehdessä.

Jo joka kolmas työllisistä asuu Uudellamaalla.

Larjan mukaan alkuvuosi 2018 jää historiaan nopean työllisyyskasvun aikana. Kasvu alkoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ja se on jatkunut tänä vuonna kolmen neljänneksen ajan. Tänä aikana on mitattu keskimäärin 63 000 työllistä edellisvuotta enemmän.

Vaikeasti automatisoitavien töiden määrä lisääntyy

ILMOITUS

Työllisyyskasvusta valtaosa on syntynyt asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammatteihin. Keskipalkkaiset rutiinityöt toimistoissa ja perinteisessä teollisuudessa häviävät teknologian kehityksen myötä.

Larjan mukaan samaan aikaan korkeapalkkaisten asiantuntijoiden ja matalapalkkaisten vaikeasti automatisoitavien töiden osuus lisääntyy. Työllisyyden kasvusta 36 prosenttia syntyi erityisasiantuntija-ammatteihin, kuten rahoituksen, hallinnon, tekniikan, terveydenhuollon ja kasvatusalan erityisasiantuntijoiksi.

Erityisasiantuntijoiden kysyntä onkin kiihtynyt. Vastaavasti myös asiantuntijoiden osuus kasvusta on ollut heidän aikaisempaa osuuttaan suurempi. Kysyntää oli teollisuuden ja rakentamisen työnjohtoon sekä sairaanhoitajista ja sosiaalialan tehtäviin.

Vaikeasti automatisoitavilla, matalapalkkaisilla palvelu- ja myyntitöissä työllisyys ei ole kasvanut lainkaan. Sen sijaan ”avustavien työntekijöiden” tehtävissä kasvu on ollut maltillisesti.

Työpaikat keskittyvät hurjaa vauhtia Uudellemaalle

Nopean työllisyyskasvun aikana työpaikat ovat edelleenkin keskittyneet Uudellemaalle. Työllisistä joka kolmas asuu Uudellamaalla. Työllisyysaste on muuta maata korkeampi ollen nyt 74,4 prosenttia.

Hallituksen tavoite on ollut 72 prosenttia, ja koko maassakin ollaan jo hilkkua vaille tavoitteessa eli 71,8 prosentissa. Uudenmaan työllisyysaste on lähes 75 prosenttia, mikä on nostettu nykyisen hallituksen ministereiden suulla vaalien jälkeiseksi työllisyysasteen tavoitteeksi.

Uudellamaalla uutta työtä oli tarjolla etenkin sote-palveluissa, teollisuudessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä informaatio-, viestintä- ja koulutustehtävissä.

– Vaikka suurin osa työllisten lukumäärän kasvusta syntyikin Uudellamaalla, suhteellisesti suurempia kasvulukuja löytyy muualta Suomesta, huomauttaa Larja.

Hän mainitsee esimerkkinä Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan. Näistä kahdessa ensimmäisessä työllisyysaste on huimasti alle tavoitteen eli 67 prosenttia.