IPS/Fabiana Frayssinet

”Näön menetys oli viimeinen pisara”, sanoo argentiinalainen Susana Gómez.

Argentiinalainen Susana Gómez sokeutui aviomiehensä pahoinpitelyn seurauksena, mutta säilytti täpärästi henkensä. Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa.

Viranomaiset eivät reagoineet Gómezin valituksiin vuonna 2011. Pelastukseksi koitui kansalaisjärjestön turvakoti, La Casa María Pueblo, jonne hän pakeni miehensä hyökkäyksiä. Mukana seurasivat Gómezin neljä lasta ja äiti.

– Ilman tällaisia järjestöjä en olisi kertomassa tarinaani, enkä olisi saanut juttua oikeuteen, nyt 34-vuotias Gómez vakuuttaa.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään monin paikoin yhä normaalina.

Hänen entinen miehensä Carlos Goncharuk tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankilaan, ja oikeustaistelu korvauksista jatkuu.

– Näköäni en saa ikinä takaisin, mutta haluan, että valtio ja oikeuslaitos tulevat aiempaa tietoisemmiksi näistä tapauksista ja niiden seurauksista, sanoo Gómez, jota miehen vapautuminen ensi vuonna pelottaa.

ILMOITUS

Lakien toteutus ontuu

YK:n alainen Latinalaisen Amerikan talouskomissio tilastoi vuonna 2017 alueen 23 maassa 2 795 tapausta, joissa nainen on surmattu sukupuolensa vuoksi. Kärjessä on Brasilia 1 133 uhrilla, mutta väkilukuun suhteutettuna pahin tilanne on El Salvadorissa, jossa tapahtui 10,2 murhaa 100 000 naista kohti. Argentiinassa naismurhia kirjattiin kaikkiaan 251.

Useimmiten murhaaja on naisen nykyinen tai entinen elämänkumppani, paitsi El Salvadorissa ja Hondurasissa, joissa jengiväkivalta rehottaa.

Alueen valtioista jo 18 on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, mutta lakien toimeenpanoon ja rikosten ehkäisyyn ei ole ohjattu riittävästi voimavaroja, guatemalalainen sosiologi Ana Silvia Monzón sanoo.

– Ennakkoluulot ja sukupuolia eriarvoistavat käytännöt ovat lujassa järjestysvallan piirissä. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään monin paikoin yhä normaalina, hän jatkaa.

#HearMeToo

Naisten oikeuksissa ja turvallisuudessa tapahtuneet parannukset ovat Gómezin mukaan aktiivisen naisliikkeen ansiota.

– Se on onnistunut nostamaan sukupuolittuneen väkivallan esiin yhteiskunnallisena ongelmana, mutta vielä on paljon tehtävää.

25. marraskuuta vietetty kansanvälinen teemapäivä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan käynnisti 16 päivän kampanjan tunnuksella #HearMeToo. Se kehottaa kuuntelemaan ”hiljaiseksi kansanmurhaksi” kutsutun väkivallan uhreja.

– Moni nainen häpeää yhä lähisuhdeväkivallasta puhumista ja kokee syyllisyyttä. Ongelman tekeminen näkyväksi on osa sen pohtimista, mitä työkaluja yhteiskunta voi tarjota, sanoo María Eugenia Cruz, joka järjestää toimintaa La Platassa.

– Nuoret naiset ovat alkaneet kiinnittää huomiota väkivallan oireisiin jo seurusteluvaiheessa, iloitsee Gómez, joka tekee vapaaehtoistyötä naisia auttavassa puhelinpalvelussa.

Englanninkielinen versio