Ammattiyhdistysliikkeen hiljentämistä tai hiipumista ei kannata toivoa, ellei halua Suomeenkin Ranskan mellakoiden kaltaisia yhteenottoja, varoittaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
– Ranskassa työntekijöiden järjestäytymisaste on erittäin matala, jota tännekin toivotaan.
Työehtosopimukset eivät ole yleissitovia ja ay-liikkeen rooli on kolmikantavalmistelussa huomattavasti vaatimattomampi kuin Suomessa.
– Ay-liikkeen ja kansan ainoa keino saada äänensä kuuluviin on lähteä kadulle viime päivinä nähdyin seurauksin. Onko Ranskan malli se, jota toivotaan Suomeen, Palola haastoi STTK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä.
– Minä ainakin haluan, että Suomessa jatketaan sopimusyhteiskunnan keinoin toista osapuolta kunnioittaen.
Riippumatta seuraavan hallituksen kokoonpanosta sen kannattaa ottaa työmarkkinajärjestöt mukaan työelämää ja sosiaaliturvaa kehittävän lainsäädännön valmisteluun, Palola painotti. Hän huomautti, että järjestöissä on riittämiin sosiaali- ja työnlainsäädännön asiantuntijoita.
– Kolmikantainen valmistelu voi olla joskus hidasta ja kankeaa, mutta se on reitti hyvään ja kestävään lainsäädäntöön ja hallittuihin muutoksiin. Se luo rauhaa ja työrauhaa yhteiskuntaan.
Lakko-oikeudesta ollaan valmiit taistelemaan
Syksyn lakot hallituksen irtisanomishelpotuksia vastaan ovat nostaneet Elinkeinoelämän keskusliitossa ja mm. eräissä puolueissa keskustelua lakko-oikeuden rajaamiseksi. Palolan mukaan tähän ei pidä mennä.
– Vaaditaan muutoksia työtaistelulainsäädäntöön ja rajoituksia poliittisille lakoille. Tällä tiellä ei edetä. Liitot eivät ole valmiit luopumaan oikeudestaan vastustaa päätöntä menoa työmarkkinoilla, Palola totesi.
Tarvittaessa liitot ovat hänen mukaansa valmiit lakkoihin ja poliittisiin mielenilmauksiin säilyttääkseen työtaisteluoikeutensa.
Palola sanoo ymmärtävänsä poliittisia lakkoja koskevan kritiikin, mutta lainsäädäntö ei hänestä kaipaa muutoksia.
Poliittiset lakot vältetään parhaiten viisaalla politiikalla. Siitä ei hallitusta voi kehua. STTK:n mukaan hallitus ei ole läpäissyt järjestön sille antamia ehtoja.
– Nyt on pakko arvioida, että ehdot eivät ole menneet läpi. Ennen tästä jäi luokalle. On todettava, että näin kävi.
Eläkeuudistuksen aika myöhemmin
Työeläkejärjestelmä ei kaipaa STTK:n mukaan uudistuksia, sillä nykyjärjestelmä on ollut voimassa vasta vajaat kaksi vuotta. Jo aiemmin sovituista perhe-eläkkeistä ja ns. työttömyysputken ehdoista neuvotellaan aiemmin sovitun mukaisesti.
Syntyvyyden lisäämiseksi ratkaisuja tulee STTK:n mukaan etsiä kysymällä nuorilta aikuisilta, miten perheenperustaminen saataisiin houkuttelevammaksi.
Alhaisen syntyvyyden tuomaan työvoimapulaan Palola esitti lääkkeeksi työperäistä maahanmuuttoa. Seuraavan hallituksen tulee ottaa se ohjelmaansa.
Maassa maan tavalla
Maahanmuuton ongelmiin tulee Palolan mukaan paneutua ja vaatia maahanmuuttajilta suomalaisten yhteiskunnan kunnioitusta. Hän muistutti, ettei yksittäisten ihmisten tekoja pidä yleistää kaikkiin maahanmuuttajiin.
– Me tuomitsemme rikolliset teot ja edellytämme maahanmuuttajilta lakien noudattamista ja suomalaista elämänmuotoa kunnioittavaa käyttäytymistä, Palola sanoi.
– Kun me tarjoamme ulkomaalaiselle mahdollisuuden tulla Suomeaan, täällä eletään suomalaisten tavoin. Toisaalta me emme hyväksy minkäänlaista syrjintää tai rasismia, emme työpaikoilla emmekä koko yhteiskunnassa, hän tähdensi.
STTK:n edustajiston puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki toivoi, että maahanmuuttajaäidit saataisiin töihin. Tällä tavoin sekä äidit että perheiden lapset pääsisivät paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Lehtimäki totesi, että joka 7. lapsi syntyy nykyisin maahanmuuttajaäidille. Jotta näillä lapsilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä päivähoitoon, peruskouluun, koulutukseen ja sitä kautta työelämään, äidit täytyy saada töihin. Hän esitti ratkaisuksi mm. kotihoidontuen tuoman ansan purkamista ja perhevapaauudistusta.