Suomen liikenteen kasvihuonepäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Siinä on liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän positiivinen viesti. Negatiivisena voi pitää sitä, että helppoa se ei tule olemaan.
Jo vuonna 2025 eli kuuden päästä henkilöautojen ajoneuvokilometrien kasvun pitäisi taittua ja kääntyä laskuun. Tällä hetkellä ennuste on päinvastainen, sillä ajoneuvokilometrien ennustetaan kasvavan nykyhetkestä voimakkaasti.
Tavoitteeseen päästään työryhmän mukaan ottamalla käyttöön tiemaksut kaupunkiseuduilla ja investoimalla kestävään liikennejärjestelmään. Näin päästäisiin siihen, että raideliikenteen, linja-autoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettu matkustussuorite puolestaan kaksinkertaistuu vuoteen 2045 mennessä.
”Välttämättömien asioiden ja yleisen tietoisuuden välillä on aika iso kuilu.”
Työryhmän toimenpidesuositusten johtoajatuksena on saastuttaja maksaa -periaate. Mitä enemmän saastuttaa, sitä enemmän maksaa. Tämä tarkoittaisi fossiilisten polttoaineiden verotuksen asteittaista kiristämistä, ja vuonna 2045 niiden myynti tulisi kokonaan kieltää.
Työryhmä korostaa raportissa, että tavoitteena ei ole liikkumisen tai tavaran kuljettamisen rajoittaminen. Tavoitteena on ohjata liikkumista kestäviin ratkaisuihin, jotka ovat luonnollisesti erilaisia kaupungeissa, kaupunkien välillä ja harvaan asutuilla seuduilla.
Edessä on myös henkilöautoliikenteen todella nopea sähköistyminen, jos tavoitteisiin halutaan päästä. Työryhmän mukaan Suomessa tulisi olla 670 000 sähköautoa ja noin 130 000 kaasuauto vuonna 2030. Vuonna 2045 sähköautoja pitäisi olla noin kaksi miljoonaa ja noin 250 000 kaasuautoa.
Miksi liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja lopulta poistaminen on välttämätöntä?
Kaikilla aloilla pitää vähentää kasvihuonepäästöjä voimakkaasti, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa puoleentoista asteeseen esiteollisesta ajasta. Tällä hetkellä yksikään maa ei ole edes lähellä tuota tavoitetta.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että maailma on menossa kohti neljän asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä.
Suomessa liikenne tuottaa viidenneksen kasvihuonepäästöistä.
Miten liikenteen päästöt saadaan poistettua vuoteen 2045 mennessä, työryhmän puheenjohtaja Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä?
Kyse on kokonaisuudesta, jota esitämme. Siinä on kolme isoa osaa: on biopolttoaineiden voimakas kasvattaminen siirtymäajan aikana. Siirtymäajan loppuvaiheessa biopolttoaineet varataan raskaalle liikenteelle ja lentoliikenteelle. Varsin varhain täytyy sähköautoistumisen kasvun lähteä liikkeelle.
Toinen osa on se, että meidän pitää päästä sähköautoistumiseen todella nopeasti. Siinä keskeistä näyttää olevan se, että vuodesta 2025 sähköauton hankintakustannukset, puhumattakaan kokonaiskustannuksista, alkavat samalta tasolta kuin polttomoottoriautojen. Se tekee mielekkääksi sähköauton ostamisen, kun on hankkimassa uutta ajoneuvoa.
Kolmas on sitten käyttäytymismuutokset muun muassa sen takia, että liikenteen uusia palveluita on erityisesti kaupungeissa ja kaupunkiseutujen välisessä liikenteessä enenevissä määrin tarjolla.
Nämä kolme kokonaisuutta johtavat oikeaan suuntaan. Tämä edellyttää päätöksiä, mahdollisesti hyvin varhain ja hyvin ennakoivasti.
Pidämme hirveän tärkeänä työryhmässä sitä, että kun tässä kuvataan laskennallisesti erittäin merkittäviä veronkorotuksia sekä polttoaineveron alueelle että muiden liikenneverojen alueelle, niin niitä pitää kompensoida niin kotitalouksille kuin yrityksille. Muuten emme pidä kohtuullisena sitä, että näihin tavoitteisiin päästäisiin.
Edessä on hyvin laajoja investointeja hyvin lyhyessä ajassa, jos tavoitteisiin halutaan päästä?
Juuri näin. Ehdotamme määräaikaista tukea sähköautojen latausinfran rakentamiseen. Edelleen pidetään erittäin tärkeänä toteuttaa suuria raidehankkeita, jotta voidaan aidosti nostaa raideliikenteen henkilömuoto-osuutta suhteessa muihin liikennemuotoihin.
Nämä ovat erittäin suuria asioita, mutta ryhmän mukaan niihin on pakko mennä.
Toimenpiteiden toteuttaminen jää politiikoille?
Se on juuri näin. Nyt on näytetty, miten temppu tehdään. Ja ei poliitikon asema helppo ole. Sanoisin, että näiden välttämättömien asioiden ja yleisen tietoisuuden välillä on aika iso kuilu.
Taitavimmat poliitikot kykenevät sanoittamaan tämän kuilun ylitse, mutta se tulee olemaan vaikeata.
Päästövähennykset ja lopulta niiden poistaminen on siis mahdollista, mutta se vaatii myös aika kivuliaita ratkaisuja?
Suomihan on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin vaatimuksiin, ja siitä on tehty kansalliset jyvitykset, jotka liikenteelle ovat aika merkittäviä. Se jo edellyttää nopeaa liikkeellelähtöä.
Iso osa päätöksistä on tekemättä. Kun otetaan perspektiivi vuoteen 2045 saakka, niin pitää luoda pitemmälle ulottuvia keinoja.
Millaista oli toimia tämän työryhmän vetäjänä?
Erittäin tenhoavaa, aluksi pelottavaa. Valtakunnan parhaat asiantuntijat olivat paikalla teemassa, josta minulla oli vain pintapuolinen ymmärrys. Omaksi roolikseni jäi huolehtia, että työ etenee eikä se juutu joihinkin yksittäiseen asioihin, joista saattoi olla erimielisyyttä.
On ollut huimaavaa ensinnäkin nähdä, että meillä on tuollaisia ihmisiä olemassa täällä. Sitten kun he keskenään hyvin ennakkoluulottomasti lähtivät ideoimaan, mitä pitää tehdä. Aina kun joku otti esiin huolen, sitten muu porukka lähti miettimään, miten huolen voisi ottaa haltuun.
Ja nämä asiantuntijat näyttivät, että päästöjen poistaminen on mahdollista?
Kyllä, he näyttivät, että se on mahdollista.