Eduskunta kävi keskiviikkona ajankohtaiskeskustelun EU:n tulevasta kehityksestä. Vasemmistoliiton kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Paavo Arhinmäki toi puheessaan esiin Euroopassa kasvavan tyytymättömyyden, jonka tuorein ilmentymä ovat Ranskan keltaliivit.
Arhinmäen mukaan monet ranskalaisten kritiikin kohteista ja tavallisten ihmisten ongelmista ovat yleiseurooppalaisia ja lähes sellaisenaan nähtävissä myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Ranskassa kritiikki vain purkautuu keskimääräistä rajummin.
– Jokaisessa Euroopan maassa pitää pystyä nykyistä paremmin vastaamaan ihmisten tyytymättömyyteen, osattomuuden tunteeseen ja huoleen tulevaisuudesta. Varallisuus keskittyy harvoille, entistä useampi kamppailee toimeentulo-ongelmien kanssa. Meidän pitää tehdä politiikkaa kaikille, ei harvoille.
Absurdia puhetta EU-budjetista
Arhinmäen mukaan Suomessa keskustelu EU:n budjetista on ollut jopa absurdia.
– Eurooppaministerin hellimä ajatus, jonka mukaan mahdollisen Brexitin jälkeenkin Suomen EU:sta saama rahoitus ei saa vähentyä, Suomen maksuosuus ei saa kasvaa ja lisäksi rahoitusta pitää vielä suunnata uusille alueille, on suorastaan paradoksaalinen.
– Kansallinen nettosumma-ajattelu on huono lähestymistapa. Hedelmällisempi lähestymistapa EU-budjettiin olisi käydä ensin huolella läpi ne tehtävät ja vastuut, jotka halutaan yhteisbudjetin kautta hoitaa, ja asettaa tämän jälkeen rahoitustaso tehtäviä vastaavaksi.
Vain vasemmistoliitto militarisointia vastaan
Arhinmäki sanoi myös, että Suomessa puhutaan paljon EU:n liittovaltiokehityksestä, määrittelemättä oikeastaan sisältöä sille, mitä on liittovaltiokehitys.
– Mutta se kai lienee selvää, että jos joku on liittovaltiokehitystä niin EU:n militarisointi. Ja sitä eduskunnassa tuntuu vastustavan vain vasemmistoliitto. Perussuomalaiset ja keskusta ovat tässä asiassa kovin innokkaita federalisteja.
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin turvaamaan rauhaa kytkemällä maat taloudellisesti yhteen. EU on ollut rauhanprojekti, joka on palkittu myös Nobelin rauhanpalkinnolla.
– Tähän taustaan ei mitenkään sovi se, että EU:n budjettiin ollaan ensimmäistä kertaa varaamassa määrärahoja puolustusrahastoon ja sotilaalliseen liikkuvuuteen, Arhinmäki sanoi.
Lisäksi rahoituskehityksiin sisältyy esitys ns. rauhanrahaston perustamisesta. Rahastosta rahoitettaisiin muun muassa EU:n sotilaallisia operaatioita ja kolmansien maiden asevoimien kapasiteetin vahvistamista.
– Jos Neuvostoliitolla oli aikoinaan rauhanaseet, halutaan nyt EU:lle rauhanrahasto. Orwell olisi ylpeä tästä uuskielestä.
”Populismin lyhyt oppimäärä”
Keskustelun avannut pääministeri Juha Sipilä sanoi, että Euroopassa on viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana nähty populismin lyhyt oppimäärä siitä, kuinka vaikeisiin ja monimutkaisiin asioihin etsitään vastauksia asioita yksinkertaistamalla.
– Iso-Britanniassa näin toimittiin ja lopputulos on kaikkien nähtävillä. Nyt meidän tulisi ottaa oppia tapahtuneesta. Euroopan unioni ei ole täydellinen. Siinä riittää paljon kehitettävää. Mutta EU:n hyödyt ovat niin valtavat, että unionin ongelmien korjaamisen eteen kannattaa nähdä vaivaa. Hanskoja ei kannata heittää tiskiin, kuten brittien exit-puolen näkyvimmät hahmot tekivät. EU-tason haasteisiin on löydettävä konkreettisia vastauksia ja niitä on kyettävä käsittelemään niin, että kansalaiset voivat kokea vaikuttavansa.