Yksikään maa ei ole vapaa korruptiosta, muistutettiin Korruptionvastaisen päivän seminaarissa Helsingissä tiistaina. Tässä suhteessa Suomikaan ei oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan ole lintukoto.
– Emme ole mitenkään rokotettuja korruptiota vastaan. Hyvän hallinnon ylläpitäminen ja korruption torjunta vaativat jatkuvaa valvontaa, Pöysti painottaa.
Suositukset toimivat hitaasti
Osa Euroopan neuvoston korruption vastaisen elimen GRECO:n suosituksista on toteutunut Suomessa hitaasti, jos ollenkaan.
– Esimerkiksi vaalirahoituksen avoimuudessa on edelleen katveensa merkittävistä parannuksista huolimatta. Näihin kuuluu esimerkiksi isojen kunnallisvaalikampanjoiden rahoitus. Myös kansanedustajien lahjuksia koskeva sääntelymme poikkeaa GRECO:n suosituksista, Pöysti kertoo.
Paras keino puuttua korruptioon on oikeuskanslerin mukaan avoin hallinto.
– Suomen hyvän hallinnon ja vähäisen korruption taustalla vaikuttavat korkea osaaminen sekä hyvät tieto- ja viestintäteknologian valmiudet.
Pöysti puhui seminaarissa myös ”jokaisen ympäristövastuusta”.
– Puhun ympäristöoikeuksista siksi, että huono hallinto ja korruptio luovat ympäristöongelmia, Pöysti perustelee.
Oikeuskanslerin mukaan korruptio voi sekoittaa ympäristövastuun toteuttamiseksi tarvittavan reilun pelin.
– Korruptio on suuri vaara sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle, reilulle kilpailulle ja työntekijöiden aseman turvaamiselle.
Suomi pohtii lobbausrekisteriä
Oikeusministeri Antti Häkkänen kertoi seminaarissa hallituksen suunnittelevan lobbausrekisteriä.
– Selvityksen pohjalta on aloitettu keskustelu siitä, millainen rekisteri voisi toimia Suomessa. Tarkoituksena on lisätä lobbauksen avoimuutta vielä tämän vaalikauden aikana.
Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden selvityksen mukaan rekisterin ylläpito kuuluu julkiselle viranomaiselle. Lobbausrekisterin keskeisenä etuna on pidetty päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämistä.