Kansaneläkkeen, takuueläkkeen, vammaisetuuksien, rintamalisien, sairausvakuutuslain mukaisten vähimmäispäivärahojen sekä työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja lapsikorotuksen leikkaaminen nytkähti maanantaina eduskunnassa eteenpäin. Eduskunta kävi ensimmäisen käsittelyn keskustelun kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotuksesta luopumisesta. Asiasta äänestetään myöhemmin.
Pysyvän lainsäädännön mukaan kansaneläkeindeksiin sidottuja eläkkeitä ja muita etuuksia pitäisi vuonna 2019 korottaa 1,2 prosenttia. Korotuksesta luopuminen vähentää eläke- ja muita etuusmenoja vuonna 2019 yhteensä 68,6 miljoonaa euroa.
Koko hallituskaudella eli vuosien 2016–2019 toimien yhteisvaikutus on se, että useimpia kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia on reaalisesti leikattu 3,4 prosenttia suhteessa normaalin kehitykseen, kirjoitti kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen vasemmistoliiton vastalauseessa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön.
Hallitus: kumuloituu samoille henkilöille
Hallitus myönsi itsekin esityksessään. että vuosittain toistuva indeksikorotuksen leikkaus kumuloituu ja heikennykset kasaantuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille. Perustuslakivaliokunta totesi, että indeksin jäädytyksen vaikutukset kotitaloudelle voivat olla useita kymmeniä euroja.
Indeksin jäädytys koskee myös toimeentulotuen perusosaa, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta piti kaikkein pienimpien tulojen varassa elävien kannalta hyvänä, että hallitus esittää toimeentulotuen perusosaa korotettavaksi. Perusosan korotus toteutuu siis täysimääräisesti myös vuonna 2019. Tämä lieventää indeksijäädytyksen vaikutusta kaikkein pienituloisimmissa kotitalouksissa, koska viimesijaisen turvan ostovoima säilyy nykyisellään.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituspuolueiden kansanedustajien äänin leikkauksen vaikka oli sitä mieltä, ”että toistuvat indeksijäädytykset vahvistavat erityisesti työmarkkinatukea tai työttömyysturvan peruspäivärahaa saavien toimeentulotukiriippuvuutta. Syyperusteisen turvan paikkaaminen tarveharkintaisella toimeentulotuella helposti syventää kannustinloukkuja ja estää työllistymistä”.
Jo 26 000 pudonnut
Eduskunnassa maanantaina äänessä olivat pääasiassa opposition edustajat. Hallituspuolueista kokoomuslaiset ja siniset eivät sanoneet sanaakaan.
– Vuonna 2018 yksinasuvan työmarkkinatuen saajan tulot jäävät noin 20 prosenttia kohtuulliseksi katsotusta vähimmäiskulutuksesta. Nyt esitetyt indeksijäädytykset heikentävät edelleen työmarkkinatuen saajan kulutusmahdollisuuksia 1–2 prosentilla, sanoi Anneli Kiljunen (sd.).
Kiljusen mukaan leikkaukset ovat systemaattisesti kohdistuneet pienituloisiin ja ehkä ikääntyneisiin ja sairaisiin ihmisiin, jotka tarvitsevat paljon palveluita. Tämä on johtanut siihen, että he eivät enää ole hakeneet itselleen terveyspalveluita, koska ovat kokeneet, että asiakasmaksukorotusten takia heillä ei ole enää varaa siihen.
Vihreiden Heli Järvinen kertoi tarkistaneensa Kelasta pari viikkoa sitten, että jo tähän asti kansaneläkkeen jäädytykset ovat pudottaneet 26 000 eläkeläistä köyhyysrajan alapuolelle.
– Ja nyt, hyvä hallitus, jos tämä jäädytys pidetään ennallaan, niin Kelan arvio on se, että ensi vuoden aikana köyhyysrajan alapuolelle tipahtaa 5 000 uutta eläkeläistä.
Keskusta teki arvovalinnan
– Pääministeri Sipilä on sanonut, että kauden alussa, kun hallituksen suuresta talouslinjasta päätettiin, talouden näkymät olivat huonommat, ja hänen mielestään oli pakko ryhtyä leikkauksiin, muisteli Silvia Modig (vas.).
– Nyt kuitenkin olemme ministeriaitiosta lukuisat kerrat kuulleet, miten paljon parempi tilanne Suomessa on, miten paljon paremmin meillä taloudellisesti menee, miten työllisyys on parantunut. Tällä hetkellä ei ole enää mitään perusteita tällaiselle leikkaukselle. Varsinkin nykyinen taloustilanne huomioiden ja se, mitä me nyt tiedämme meidän tulevaisuudennäkymistä, ainoa vastuullinen ja inhimillinen teko olisi perua tämä, Modig vaati.
Katri Kulmuni (kesk.) kertoi, että keskustan piirissä on käyty keskustelua siitä, onko parempi poistaa leikkaus, sitoa indeksiin vai mihin liikenevät pelimerkit laitetaan ottaen huomioon sen, että valtio edelleenkin velkaantuu 2020-luvulle tultaessa.
– Mutta silloin se prioriteetti ja arvovalinta oli se, että korotettiin ennemminkin takuueläkettä. Siis takuueläkkeen taso nousee tämän keskustajohtoisen hallituksen seurauksena enemmän kuin mitä se olisi pelkkien indeksien avulla noussut, 18 euroa enemmän puhtaana kukkaroon, ja se on merkittävä asia.