Lehtikuva/Roni Rekomaa

Esitellessään hallituksen linjauksia uudeksi eläinsuojelulaiksi ministeri Jari Leppä totesi, että ”Suomi on eläinten hyvinvoinnin mallimaa, ja tällä lainsäädännöllä parannamme hyvinvointia entisestään”. Tätä väittämää on hyvin vaikea ymmärtää, koska hallitus ei ole takaamassa useille eläinryhmille edes minimihyvinvointia.

Esimerkiksi lehmiä saa edelleen pitää päästään sidottuina parsiin ja emakoita saa sulkea kääntymisen ja liikkumisen estäviin porsitushäkkeihin. Mahdollisuus liikkua on yksi eläimen perustarpeista, ja mikäli tämänkaltainen hyvinvoinnin perusedellytys evätään tuotantoeläimiltä, on maamme tulevaisuudessakin kaukana eläinsuojelun mallimaasta.

Turkistarhaus on eläimille suunnatonta kärsimystä aiheuttava tuotantomuoto ja epäeettisyyden perikuva, koska se perustuu nykyaikana ainoastaan ihmisen turhamaisuuteen. Moni valtio onkin päättänyt luopua turkistarhauksesta kokonaan tai osittain. Mikäli hallitus saa tahtonsa läpi, Suomi ei ole kieltämässä turkistarhausta eikä edes takaamassa turkiseläimille jatkuvaa vedensaantia siitoseläimiä lukuun ottamatta.

”Tehotuotanto ajaa luonnonvaraisia eläimiä sukupuuttoon.”

Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on tulossa pakolliseksi, mutta suojelua kipeästi tarvitsevat kissat on jätetty uudistuksen ulkopuolelle.

Eläinten surkeaa asemaa yhteiskunnassamme kuvastaa se, että sama ministeriö vastaa sekä eläimistä hyötyvien eläintuottajien asioista että tuotantoeläinten hyvinvoinnista, ja on selvää, kenen edut painavat vaa’assa enemmän. Eläinten asioita hoitava ylin virkamies, eli maa- ja metsätalousministeri, on usein itsekin eläintuottaja, kuten nykyinenkin ministeri.

ILMOITUS

Maamme eläinsuojeluvastainen hallitus ilmoitti heti alkajaisiksi, ettei eläinsuojelulakiin tule mitään parannuksia tuotantoeläimille, mikäli niistä koituu kustannuksia eläintuottajille. Eläinten hyvinvointiasioista tulisikin vastata ministeriön, jolla ei ole kytköksiä eläimiä taloudellisesti hyödyntäviin tahoihin.

Tehotuotanto ajaa luonnonvaraisia eläimiä sukupuuttoon, saastuttaa valtameriä ja vesistöjä, tuhoaa sademetsiä sekä käyttää valtavia määriä energiaa ja luonnonvaroja. Eläintuotanto synnyttää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita sekä altistaa ihmisiä lihavuudelle ja lukuisille sairauksille. Tehotuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti enemmän kasvihuonepäästöjä kuin kaikki liikenne yhteensä.

Eläintuotanto ja ilmastonmuutos ovat tulevaisuuden suurimpia turvallisuusuhkia, koska hupenevat luonnonvarat kuten makea vesi sekä vähenevät viljeltävät ja asuinkelpoiset maa-alueet saavat aikaan nälänhätää, konflikteja ja pakolaisaaltoja.

Niin kauan kuin harjoitamme tehotuotantoa, meillä on ehdoton velvollisuus huolehtia eläinten hyvinvoinnista. Esitys uudesta eläinsuojelulaista on lähtenyt eduskuntakäsittelyyn, ja eduskunnalla on mahdollisuus tehdä siihen muutoksia. Viimeisimmän Eurobarometrin mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa, että tuotantoeläimiä suojellaan nykyistä paremmin. Tulevia vaaleja silmälläpitäen on mielenkiintoista nähdä, noudattavatko kansanedustajat kansan tahtoa ja säätävät eläinten oloja aidosti parantavan eläinsuojelulain.

Johanna Wasström
Sipoo