Ylen suorassa lähetyksessä vähän ennen iltaseitsemää nähdään, millainen on rouva Jenni Haukion huipputeknologiaa edustava juhlapuku. Sen materiaali on 100-prosenttisesta koivusta tehty Ioncell-kangas. Puku on tehty Aalto-yliopistossa, sen raaka-aine on koivusta tehty liukosellu, joka on peräisin Stora Enson Joensuun tehtaalta.
Puvun suunnitteli Aalto-yliopiston muoti- ja vaatetussuunnittelun opiskelija Emma Saarnio, ja kankaan suunnittelusta vastasi hänen työparinaan tekstiilisuunnittelun opintoihin keskittynyt Helmi Liikanen.
Ioncell on Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan johdolla kehitetty menetelmä niin sanottujen selluloosamuuntokuitujen valmistukseen. Markkinoilla olevista selluloosamuuntokuiduista yleisin on viskoosi.
Ioncell on ekologinen vaihtoehto nykyisin käytössä oleville tekstiilikuiduille, jotka pohjautuvat paljon kastelua tarvitsevaan puuvillaan tai tuottavat öljypohjaisina tekokuituina mikromuovien kaltaisia ympäristöhaittoja.
Puu sen sijaan kasvaa etenkin Suomessa ilman kastelua ja torjunta-aineita. Puun vuotuinen kasvu Suomessa ylittää tällä hetkellä selvästi hakkuut ja luonnollisen poistuman. Puusta tehty tekstiilikuitu myös sitoo puuhun varastoituneen hiilen itseensä koko kuidun käyttöiän ajan, joka kierrätysmahdollisuuden ansiosta voi olla hyvinkin pitkä.
Aalto-yliopiston videossa voi nähdä, miten suomalaisesta koivumetsästä syntyy biohajoavaa tekstiiliä.
Perinne ja futurismi kohtaavat
Emma Saarnion mukaan puvun konseptin lähtökohtana oli Suomen itsenäisyyden toinen vuosisata, joka tuo mukanaan uuden ympäristötietoisemman ajattelutavan, uudet materiaalit ja uuden suunnittelijasukupolven.
– Halusin suunnitella asun, joka korostaa kantajansa persoonaa ja samalla viestii materiaalin alkuperästä. Puvun muodossa pyrin yhdistämään suomalaisen perinteen ja futurismin. Inspiraationa toimivat myös vahvat suomalaiset naiset, joita halusin kuvastaa mekon minimalistisella ilmeellä sekä konstailemattomalla muodolla. Puku edustaa lupausta puhtaammasta ja selkeämmästä tulevaisuudesta.
Helmi Liikanen halusi tuoda Ioncell-materiaalin esille elegantisti ja juhlavasti.
– Kudottuun kankaaseen suunnittelemani struktuurinen, elävä pinta tekee myös ainutlaatuisen materiaalin näkyväksi. Tässä projektissa on kyse perinteiden ja innovaatioiden kohtaamisesta.
Alusta loppuun käsin tehty
Tieteen ja muotoilun kohtaaminen on Ioncellin kehittämisen kulmakivi, joka kiteytyy myös rouva Haukion puvussa. Puvun kangas on valmistettu osana tutkimusprojektia alusta loppuun asti käsin, eikä sitä ole myöskään viimeistelty teollisin menetelmin. Saarnio ja Liikanen muokkasivat suunnitelmia ja konseptia projektin edetessä ja tiedon karttuessa ja tekivät kymmeniä värjäyskokeiluja.
Heidän päämääränään oli luoda mahdollisimman hieno, iltapukuun sopiva kangas ja osoittaa puvulla myös kunnioituksemme ainutlaatuisen materiaalin kehittäjiä kohtaan.
Varsinaisessa puvun valmistuksessa oli mukana suuri joukko Aalto-yliopiston osaajia. Projektia koordinoi professori Pirjo Kääriäinen ja Ioncell-menetelmän kehityksestä on vastannut professori Herbert Sixta tiimeineen.
Kestävän kehityksen huomioiminen on nuorille suunnittelijoille itsestäänselvyys.
– Minulle on tärkeää suunnitella laadukkaista materiaaleista tehtyjä tekstiilituotteita, jotka kestävät käytössä pitkään. Näen Ioncellissä paljon potentiaalia sen ympäristöystävällisyyden vuoksi, ja oli ilo päästä työskentelemään tulevaisuuden materiaalin kanssa osana monialaista tiimiä, Helmi Liikanen sanoo.
– Kestävyys syntyy paitsi laadukkaista materiaaleista myös siitä, että suunnittelu tehdään niin, että se kestää aikaa. Nuorina suunnittelijoina ja ihmisinä meillä on huoli ympäristön tilasta, ja siksi oli upeaa päästä mukaan projektiin, jossa kestävä kehitys on isossa roolissa. On myös hienoa, että rouva Haukio nostaa näitä asioita esille, sanoo Emma Saarnio.
Ei vielä arjen tuote
Tekstiilien vieminen kaatopaikalle kiellettiin Suomessa vuonna 2016. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia kierrätetyistä tekstiileistä kuitenkin poltetaan energiaksi, jolloin myös niiden sitoma hiili vapautuu ilmakehään. Tämä vältetään, jos tekstiilijäte jalostetaan uudestaan tekstiilikuiduksi – esimerkiksi Ioncell-menetelmällä.
Selluloosapohjaisena kuituna Ioncell on myös biohajoava, eikä siitä luonnollisesti irtoa mikromuoveja.
Vielä Ioncell ei ole kaikkien saatavilla arjen tuotteissa, mutta se on tutkijoiden ja suunnittelijoiden tavoite. Jenni Haukion puvun materiaali on osa tutkimusprojektia. Se on valmistettu laboratoriomittakaavassa ja siten vielä hyvin kokeellinen.
Tällä hetkellä Ioncellista on valmistettu lukuisia uniikkituotteita, kuten mekkoja, huiveja, takki ja iPad-kotelo.
Valmistelut pilottilinjaston rakentamiseksi on jo aloitettu, ja tämänhetkisen arvion mukaan se olisi käytössä vuonna 2020. Pilottilinjastolla kuitua voidaan valmistaa selvästi isompia määriä kuin laboratoriossa. Jos pilotointi onnistuu hyvin, menetelmä voi olla valmis teollisen mittakaavan tuotantoon vuonna 2025.