Lehtikuva/Roni Rekomaa

”Maksaisi sata miljoonaa vuodessa”.

Joka seitsemännelle yläkoululaiselle tulee laatia henkilökohtainen osaamispolku jatkokoulutukseen, esittää Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Järjestö vaatii seuraavalta hallitukselta perustaitojen osaamistakuuta peruskouluun. Osaamistakuu maksaisi sata miljoonaa euroa vuodessa.

EK toivoo, että osaamistakuuseen kuuluisivat yksilöllinen tuki jo varhaisessa vaiheessa, oppilasanalytiikan käyttöönotto tuen tarpeen kohdentamiseksi ja yläkoulu-uudistus, jossa noin 15 prosentille ikäluokasta luotaisiin ohjattu, henkilökohtaisempi polku eteenpäin.

Keskiviikkona julkistetussa Koulutustakuusta osaamistakuuseen -julkaisussa pääsevät ääneen asiantuntijat. EK:n oman asiantuntijan Mirja Hannulan mukaan elinkeinoelämä on huolissaan suomalaislasten osaamisesta.

– Pyysimme asiantuntijoita mukaan pohtimaan, miten heikoimmin pärjääviä voitaisiin tukea parempien perustaitojen saavuttamisessa ja siirtymisessä jatko-opintoihin toiselle asteelle, Hannula kertoo.

ILMOITUS

Tampereen polku toimii jo

Ohjattua polkua yläkoulusta ammatilliseen on kokeiltu jo viisi vuotta tamperelaisissa Kaukajärven, Pohjois-Hervannan ja Etelä-Hervannan kouluissa, jotka ovat pyörittäneet Tampereen seudun ammattiopiston kanssa yhteistä Tandem-opintokokonaisuutta.

– Näissä kouluissa halukkaat kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset ovat saaneet suorittaa yhden päivän viikossa opintoja ammattikoulussa, Kaukajärven koulun opinto-ohjaaja Mia Gerdt kertoo.

Hänen mukaansa malli toimii, koska oppilaat saavat tutustua myös ammatillisiin opintoihin. Kun ammattikoulun maailma tulee tutuksi, myös kynnys hakeutua jatko-opintoihin madaltuu.

– Olemme yrittäneet katsoa mukaan sellaisia oppilaita, jotka eivät ehkä ole siinä iässä kovin akateemisesti tavoitteellisia. Heille olemme tästä erityisen painokkaasti puhuneet. Nämä nuoret hyötyvät toiminnallisesta oppimisesta ja siitä, että saavat vähän vaihtelua kouluviikkonsa.

Helsingin yliopiston professorin Markku Jahnukainen pitää nykyistä tilannetta erikoisena.

– Olemme tienneet jo monta kymmentä vuotta, että Gerdtin mainitseman kaltaisia malleja on ollut siellä ja täällä. Niistä on ollut hyviä kokemuksia.

Tuloksia ei Jahnukaisen mukaan voi verrata keskenään, sillä projektit eriaikaisia ja erimittaisia.

Oikea kehityksen suunta

Jyväskylän yliopiston professorin, Jouni Välijärven mukaan osaamistakuu tarkoittaisi sitä, että koulu antaa oppilaalle, vanhemmille ja yhteiskunnalle takuun. Oppilaalla olisi tietyt perustaidot peruskoulun päättäessään.

– Tämän pitää olla kehityksen suunta. Nyt hetkellä oppimistulokset osoittavat, että kasvava joukko nuoria ei pääse sinne, missä heidän pitäisi olla.

Välijärven mukaan tästä seuraa ongelmia sekä jatko-opinnoissa toisella asteella että työelämän normaalissa arjessa.

– Meidän ei pidä luoda yläkoulussa oleville nuorille illuusiota, että he ovat valmiita kansalaisia tai aikuisia, koska myöhemmin saattaa selvitä, että taidot eivät riitäkään.

Välijärven mukaan nuorille annettavien turhien lupausten seuraukset voivat olla kohtalokkaita.

– Osaamistakuun suunta ja tavoite on oikea. Sataa prosenttia nuorista tuskin koskaan saavutetaan, mutta siihen pitää pyrkiä.