Rajat räiskeelle
Kansalaisaloitteen tavoitteena on, että ilotulituksia saavat siirtymäajan jälkeen järjestää ainoastaan ammattimaiset, luvan saaneet ilotulittajat.
Jatkossakin kuluttajat voisivat käyttää tähtisädetikkujen kaltaisia tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä.
Kampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.
Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, välähdykset ja ruudin hajun uhkaavina.
Nimien kerääminen aloitteeseen alkoi 4.12.2108 ja päättyy 4.6.2019.
Tänään avattiin Rajat räiskeelle -kansalaisaloite, jonka tavoitteena on vähentää ilotulitteiden aiheuttamia terveys-, hyvinvointi- ja ympäristöhaittoja.
Aloitteen takana on neljätoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestöä.
– On kiistatonta, että ilotulitteiden käyttö aiheuttaa joka vuosi merkittävää haittaa ja vaaraa suurelle määrälle ihmisiä ja eläimiä ja kuormittaa ympäristöä, sanoo kansalaisaloitteen yksi alullepanijoista, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.
Ilotulitteet aiheuttavat joka vuosi vakavia silmävammoja, tulipaloja ja heikentävät ilmalaatua. Ilotulitteet myös kuormittavat ympäristöä sekä aiheuttavat lukuisille eläimille voimakasta stressiä ja pelkoa.
– Ilotulitteiden aiheuttamat vammat ja haitat liittyvät yleensä niiden kuluttajakäyttöön. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi yksinkertaisinta ja tehokkainta olisi sallia ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille, Luukkainen sanoo.
Aloite rajaisi luokkien F2 ja F3 ilotulitteiden käytön siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön.
Ilotulite voi tehdä pahaa jälkeä
Osaamattomissa käsissä ilotulitteet voivat olla vaarallisia. Kuluttajat voivat käyttää ilotulitteita myös tahallaan väärin.
– Ilotulitusta on rajoitettu vuonna 2009, mutta rajoitukset eivät ole poistaneet ilotulitteista aiheutuvia silmävammoja, sanoo Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.
– Vammautuneista noin kolmasosa on lapsia ja nuoria. Uudesta vuodesta 2 000 lähtien uuteen vuoteen 2018 asti ulottuvana aikana silmävammoista on koitunut yhteiskunnalle noin 1,5 miljoonan euron kustannukset.
Ilotulitteista aiheutuu myös muita henkilövahinkoja, kuten käsi-, kuulo- ja palovammoja sekä ruhjevammoja kasvoihin.
Ilotulitteiden äänenpaine voi olla 110–170 desibeliä, jolloin jo hetkellinen tai lyhytaikainen altistuminen melulle voi aiheuttaa kuulovamman. Jo 85 desibelissä melun taso muuttuu haitalliseksi, ja pitkäaikainen altistus melulle voi vahingoittaa kuuloa.
Ilotulitus on eläimille päiväkausien stressi
Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, välähdykset ja ruudin hajun uhkaavina.
Koska ilotulitteiden käyttöaikaa ei läheskään aina noudateta, eläinten stressitila voi kestää useiden päivien ajan. Ilotulitteiden vaikutus ulottuu ulkona elävien luonnonvaraisten eläinten lisäksi myös sisätiloihin, talleihin ja navettoihin.
– Tieteellinen näyttö antaa viitteitä siitä, että äkillisillä kovilla äänillä on moninaisia haitallisia vaikutuksia eläimiin. Ilotulitteiden käytön salliminen vain ammattilaisille edistäisi merkittävästi lukuisten eläinten hyvinvointia, sanoo Opaskoirayhdistyksen puheenjohtaja Mika Tolvanen.
Ilotulitteita pelkääville koirille määrätään tyypillisesti rauhoittavia lääkkeitä, mistä aiheutuu kuluja lemmikin omistajille. Esimerkiksi Ruotsin Kennelliiton arvion mukaan 35 000 koiraa tarvitsee siellä psyykenlääkitystä vuosittain ilotulitteiden takia.
Eläimet kärsivät niin navetoissa kuin luonnossakin
– Ilotulitteet stressaavat erityisen paljon herkkäkuuloisia hevosia, sanoo Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari.
– Ilotulitus aiheuttaa ongelmia monilla hevostalleilla, joissa on päivystettävä ilotulitusnäytösten aikana siltä varalta, että levottomasti käyttäytyvät hevoset vahingoittavat itseään karsinan rakenteisiin. Pillastunut, karkuun päässyt hevonen on vaarallinen liikenteelle ja on suuressa vaarassa loukkaantua.
Ilotulitteet stressaavat tuotantoeläimiä todennäköisesti samalla tavoin kuin lemmikkieläimiä. Tuotantoeläimillä on harvoin mahdollisuutta toteuttaa lajinmukaista pelkokäyttäytymistään esimerkiksi piiloutumalla.
Myös luonnoneläimet kärsivät ilotulituksesta. Esimerkiksi pesivät linnut saattavat hylätä pesänsä ja poikasensa ja pelästyneet linnut voivat törmätä voimalinjoihin ja rakennuksiin.
Tulipalot ja omaisuusvahingot viranomaisten huolena
Pelastusopiston tilastojen mukaan pelastuslaitokset on hälytetty paikalle viime vuosina keskimäärin 120 kertaa vuodessa ilotuliteperäisen tulipalon takia.
Näiden palojen omaisuusvahinkojen on arvioitu olevan keskimäärin 580 000 euroa vuodessa. Yhdestä sammutustyöstä yhteiskunnalle aiheutuvien kulujen arvioidaan olevan noin 3 000–10 000 euroa.
Kuluttajien ilotulitteiden käytön kieltäminen vapauttaisi pelastusviranomaisten ja poliisin resursseja muuhun käyttöön.
Ilotulitteiden käyttöön liittyy sammutus- ja pelastustehtävien lisäksi valvontatöitä ja hakemusten käsittelyä, jotka työllistävät viranomaisia.
Ilotulitteista aiheutuu haittaa ympäristölle
Ilotulitteet ovat merkittävä hengitysteitä ärsyttävien pienhiukkasten ja kaasujen lähde erityisesti suurissa kaupungeissa. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin.
Ilotulitteista jää myös maastoon roskaa, kuten muovihylsyjä, sirpaleita ja keppejä. Jos ilotulitteita ammutaan vesialueiden jäälle, päätyy ilotulitteista syntyvä jäte jäiden sulaessa vesistöön.
Ilotulitteiden kuluttajakäytön kielto vähentäisi merkittävästi ilotuliteroskan määrää. Ilotulitejätteiden korjaamisen kustannukset jäävät kuntien maksettavaksi. Tämä summa on pois kaupungin muusta ympäristön hoidosta.
Ilotulitteet aiheuttavat vaaraa myös niiden parissa työskenteleville valmistusmaissa ja niiden valmistuksessa voidaan käyttää lapsityövoimaa.
Rajat räiskeelle
Kansalaisaloitteen tavoitteena on, että ilotulituksia saavat siirtymäajan jälkeen järjestää ainoastaan ammattimaiset, luvan saaneet ilotulittajat.
Jatkossakin kuluttajat voisivat käyttää tähtisädetikkujen kaltaisia tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä.
Kampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.
Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, välähdykset ja ruudin hajun uhkaavina.
Nimien kerääminen aloitteeseen alkoi 4.12.2108 ja päättyy 4.6.2019.