Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Sote-soppa kiehuu monella taholla. Vaikutukset politiikan pelikentälle ovat arvaamattomia, tapahtuipa sote-lakipaketille mitä tahansa.

Nyt sote- ja maakuntalait ovat perustuslakivaliokunnan käsissä. Kansanedustaja Annika Lapintien (vas.) johtama valiokunta käy vielä kertaalleen läpi sote-lakien perustuslain mukaisuuden. Kyse on vaativasta harjoituksesta tänään sote- ja maakuntalakien kimppuun käyvälle perustuslakivaliokunnalle.

Näin voi päätellä Lapintien viime lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelusta. Hän listasi omaan analyyttiseen tapaansa valiokunnan kannalta tärkeitä asioita.

Pakko edelleenkin kysyä, tyydyttävätkö sosiaali- ja terveysvaliokunnan ratkaisut perustuslakivaliokuntaa. Tämä selkiytyy tammikuussa, kun valiokunta saa lausuntonsa valmiiksi.

Sote-ratkaisu saattaa pyörittää myös eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta – hallitusneuvotteluista lähtien.

Arkaluonteiset tiedot ja terveyspalvelujen kaupallistaminen puhuttavat

Lapintie listasi keskeisiksi asioiksi muun muassa arkaluonteisten potilas- ja asiakastietojen liikkumisen yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä.

ILMOITUS

Iso kysymys on myös ns. notifikaatio eli onko EU:n kannalta tulevassa sotessa kyse yleishyödyllisestä toiminnasta vai kilpailusta.

Yksityisessä liiketoiminnassa pätevät kilpailutukseen liittyvät reunaehdot.

– Nyt pohditaan, onko meidän terveydenhuolto vapaasti kilpailtua liiketoimintaa vai onko se yleishyödyllistä toimintaa, sanoi Lapintie lauantaina Ylelle.

Sivuun sysätty asiakassuunnitelma ongelma

Lapintie nosti kimuranteista kysymyksistä esiin asiakassuunnitelman. Alunperin asiakassuunnitelma sitoi myös yksityisiä palveluntuottajia. Perustuslakivaliokunta halusi tarkentaa miten kansalainen penää asiakassuunnitelmassa luvattuja oikeuksiaan.

Marraskuun alussa valmistuneessa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksessa asiakassuunnitelma ei enää olekaan sitova.

– Varmasti siinä riittää meillä pohdittavaa, että onko tämä ratkaistu hyvin, sanoo Lapintie.

Valiokunta totesi kesällä, että sote- ja maakuntalakipaketin ongelmat ovat korjattavissa eduskunnassa toisin kuin keväällä 2017, jolloin valinnanvapauden nähtiin uhkaavan yhdenvertaisia palveluja.

Maakuntien tehtävistä osa jää toteutumatta

Lapintie pitää hyvin todennäköisenä, että sote- ja maakuntalakiesitykset etenevät eduskunnassa.

Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa tammikuussa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Hän uskoo, että eduskunta pääsee äänestämään vielä tällä kaudella lakipaketista.

Sen sijaan hän ei usko, että tämän hallituksen aikana ehditään siirtämään kaikkia suunniteltuja 31 tehtävää valtiolta ja kunnilta maakunnille. Uusi hallitus joutuukin antamaan esitykset, mikäli se katsoo aiheelliseksi.

Maakuntauudistuskin on jakanut puolueita. Muun muassa työvoimapalvelujen muutos ja työvoimapalvelujen osittainen siirtäminen yksityisille palvelujen tarjoajille on jakanut puolueita.

Rinne nylkee karhua ennen kaatamista

Eduskunnan ohella sote-soppaa keitetään jo hallitusspekulaatioissa. Suomen Kuvalehti (30.11.) kertoo SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen jo suunnittelevan puolueiden puheenjohtajille lähetettäviä hallitusneuvotteluviestejä.

Yksi viesteistä koskee sotea. Asia on kiusallinen sekä kokoomukselle että pääministeri Juha Sipilän johtamalle keskustalle. Rinne aikoo pistää soten remonttiin, vaikka eduskunta olisikin äänestänyt sen voimaan muutama kuukausi aikaisemmin.

Rinne haluaa julkisen sektorin sekä järjestävän että tuottavan palvelut. Hallituksen sote-mallissa osa perusterveydenhuollon palveluista siirtyy yksityisille.

Keskustalle ja kokoomukselle ydinkysymys on ollut yksityisten palveluntuottajien saaminen entistä tiukemmin mukaan, ja siten markkinoistaa sote-palveluja. Sote-ratkaisu saattaa siten pyörittää myös eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta – hallitusneuvotteluista lähtien.