Suomen Punainen Risti pitää huolestuttavana sitä, että Suomessa edelleen niin moni joutuu turvautumaan ruoka-apuun.
– Ihmiset, jotka elävät vain perusturvan varassa, joutuvat turvautumaan ruoka-apuun. Suomi on saanut jatkuvasti moitteita Euroopan neuvostolta siitä, että perusturvaetuudet ovat liian alhaisella tasolla. Niiden ostovoima on jäänyt jälkeen yleisestä kustannusten kehityksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että näemme ruokajonoja myös jatkossa, toteaa terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö Maria Viljanen Suomen Punaisesta Rististä.
Suurin osa SPR:n teettämään ruoka-apukyselyyn vastanneista kävi ruoka-avussa kuukausittain, osa on saanut ruoka-apua säännöllisesti jo vuosia. Jopa 87,4 % kyselyyn vastanneista koki ruoka-avun pärjäämisensä kannalta välttämättömäksi. Yli puolet vastaajista koki tarvitsevansa enemmän ruoka-apua kuin mitä nyt on omalla paikkakunnalla saatavilla.
Ruoka-avusta ei saa tehdä vastikkeellista
Ruoka-apuun turvautuvat ovat tavallisia ihmisiä
Suomen Punainen Risti teetti syksyllä 2018 Lapin alueen ruuanjakopisteissään kyselyn, jolla kartoitettiin ruoka-avunsaajien näkemyksiä liittyen ruoka-apuun, terveyteen ja hyvinvointiin.
Kyselystä selviää, että ruoka-avun asiakkaat ovat monimuotoinen joukko tavallisia ihmisiä, joilla jostain syystä talous on äärimmäisen tiukalla, eivätkä rahat riitä ruokaan. Avunsaajien ikä ja elämäntilanteet vaihtelevat, samoin avun tarve ja sen syyt. Suurimpia yksittäisiä syitä tiukan taloudellisen tilanteen taustalla olivat kyselyn mukaan velkaongelmat ja pitkäaikaissairaudet.
– Vähävaraisilla ei useinkaan ole mahdollisuutta tiukan rahatilanteen vuoksi hoitaa omaa terveyttään riittävän ajoissa tai sitten heillä ei ole varaa hankkia tarvittavia lääkkeitä. Ruoka-apu antaa mahdollisuuden sijoittaa vähät rahat näihin muihin tärkeisiin menoihin, toteaa Punaisen Ristin Lapin piirin järjestökoordinaattori Veli-Matti Ahtiainen.
Ruoka-avun saajille tukea ja palveluita
Tulevaisuudessa Suomen Punaisen Ristin tavoitteena on kehittää muita tukipalveluita ruoka-avun jakamisen oheen. Oikeanlaisiin palveluihin opastamalla pyritään vaikuttamaan ruoka-avun tarpeen vähenemiseen ja ruokajonojen lyhenemiseen.
Esimerkiksi matalan kynnyksen terveysneuvonnasta ruoka-avun yhteydessä on hyviä kokemuksia Lapissa. Kyselyyn vastanneet myös kokivat, että apu ja tuki Kelan kanssa asioinnissa voisi sopia ruokajaon yhteyteen.
– Toimintaan osallistuminen ei saa kuitenkaan olla velvoite eikä ruoka-avusta saa tehdä vastikkeellista, painottaa Viljanen.
Suomen Punainen Risti jakaa tällä hetkellä EU:n rahoittamaa ruoka-apua 32 paikkakunnalla ja hävikkiruokaa 10 paikkakunnalla. Vuonna 2018 noin 15 000 suomalaista on saanut ruoka-apua Suomen Punaisen Ristin kautta.