Jo nyt on selvää, että seuraavista vaaleista tulee ilmastovaalit. Suomessa käydyn ilmastopoliittisen keskustelun voi jatkossa jakaa kahteen vaiheeseen: aikaan ennen Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raporttia ja aikaan sen jälkeen. Viime aikoina puolueet ovat julkaisseet omia ilmastopoliittisia ohjelmia, ja mediassa raportoidaan säännöllisesti niin uusista tutkimustuloksista ilmastonmuutokseen liittyen kuin eri tahojen päästövähennysesityksistä.
Kiertäessäni Suomea eri paikkakunnilla olen huomannut, että moni seuraa keskustelua melko hämmentyneenä. 800 000 sähköautoa vuoden 2030 mennessä kuulostaa ilmaston kannalta hyvältä, mutta kysymys, jota moni pieni- ja keskituloinen mielessään pyörittelee, on: ”Miten ihmeessä minulla siihen olisi varaa?”.
Monilla nousevat myös kulmakarvat pystyyn, kun kokoomus ja vihreät puhuvat verotuksen painopisteen siirtämisestä kulutukseen ja haittaveroihin. Jos painopiste siirretään progressiivisesta tuloverotuksesta tasaveroihin pohjautuviin kulutus- ja haittaveroihin, johtaa se verojärjestelmän tasa-arvon vähentymiseen. Pienituloisten verotaakka kasvaa suhteessa enemmän. Vaikka jokainen meistä ymmärtää ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyden, aiheuttaa keskustelu monissa myös aiheellista pelkoa siitä, että pienituloiset taas kerran joutuvat kantamaan suhteettoman suuren taakan.
Autokannan sähköistäminen tulee aloittaa erityisesti työsuhdeautoista.
Näihin huoliin meidän on vastattava. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei saa tapahtua erillään muusta politiikasta, vaan se pitää kytkeä tiiviisti osaksi sitä tuloeroja kaventavaa ja hyvinvointia lisäävää politiikkaa, jota muutenkin tarvitaan. Jos haitta- ja kulutusveroja korotetaan ympäristösyistä, on vaikutukset kompensoitava pienituloisille tulonsiirto-, verotus- ja palkkapolitiikan avulla.
Vasemmistoliiton esityksissä ilmasto-oikeudenmukaisuus näkyy monella tapaa. Lentovero kohdistuisi esimerkiksi työnsä puolesta usein lentäviin hyvätuloisiin. Autokannan sähköistäminen tulee aloittaa erityisesti työsuhdeautoista, minkä seurauksena Suomeen myös syntyisi nopeammin käytettyjen sähköautojen markkina. Joukkoliikenteeseen panostaminen on sekä ilmaston että tasa-arvon kannalta perusteltua.
Myös työmarkkinoilla tulee edistää muutosturvaa. Espanjan hallitus solmi ammattiliittojen kanssa 250 miljoonan euron siirtymäsopimuksen tilanteessa, jossa hallitus aikoo sulkea suurimman osan maan hiilikaivoksista. Hiilikaivosten työntekijät saavat muutosturvan. Espanjan ay-liikkeen edustajan mukaan tällainen ”oikeudenmukaisen siirtymän malli” osoittaa, että ei ole pakko valita ympäristön ja työpaikkojen välillä, vaan voi saada molemmat. Samaa ajattelua tarvitaan Suomeen!