Kaikki kolme palkansaajakeskusjärjestöä torjuvat selvityshenkilö Mauri Kotamäen perjantaina tekemän esityksensiirtymisestä yleiseen ansioperusteiseen työttömyysturvaan. Niiden mukaan esitys tulisi kalliiksi ja voisi johtaa etuuksien leikkauksiin.
Kotamäki luovutti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta laatimansa raportin ministeri Pirkko Mattilalle (sin.). Yleistä työttömyysvakuutusta on pitänyt esillä sinisten puheenjohtaja Sampo Terho.
Kotamäen mukaan kyseessä on yhdenvertaisuusongelma. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus perustuu merkittävältä osalta kaikkien palkansaajien maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin. Työttömyyskassojen jäsenmaksujen osuus rahoituksesta on 5,5 prosenttia. Ansiosidonnaiseen päivärahaan ovat oikeutettuja ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet.
Työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt rahoittavat osaltaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta eivät ole oikeutettuja itse vakuutukseen. Näitä peruspäivärahaan oikeutettuja henkilöitä oli vuonna 2017 yli 70 000.
Kotamäki esittää kolme vaihtoehtoa, joilla kaikille voitaisiin järjestää ansiosidonnainen työttömyysturva.
Ensimmäinen on peruspäivärahan muuttaminen ansiosidonnaiseksi etuudeksi, toinen työttömyyskassan pakollinen jäsenyys ja kolmas ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinnoinnin ja toimeenpanon siirtäminen Kansaneläkelaitokselle.
”Jokainen voi liittyä työttömyyskassaan”
STTK:n lakimiehen Samppa Koskelan mukaan kaikki selvityksessä esitetty kasvattaisi julkisen talouden menoja.
– Tämä merkitsisi käytännössä etuuksien leikkaamista tai työttömyysvakuutusmaksun korottamista. Yleiseen ansioturvaan siirtyminen tarkoittaisi myös huomattavia muutoksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen.
Koskela huomauttaa, että nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä jokaisella on oikeus ja mahdollisuus liittyä työttömyyskassan jäseneksi ja varautua näin kohtuullisen toimeentulon suojaan työttömyyden varalta.
– Ansiosidonnainen työttömyysturva ei siis ole palkansaajille epätasa-arvoinen, vaikka selvityksessä näin väitetään. Kaikille löytyy sopiva työttömyyskassa ja jokaiselle on myös turvattu työttömyyspäiväraha samoin säännöin, Koskela korostaa.
Akavan ekonomistin Heikki Taulun mukaan yleisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannus muodostuisi millä tahansa vaihtoehdolla toteutettuna niin suureksi, että halvimmillaankin hintalappuun todennäköisesti kirjoitettaisiin yhdeksännumeroinen luku.
– Sillä voisi myös olla rahoitustavasta riippuen merkittäviä haitallisia työllisyysvaikutuksia. Nämä sopisivat huonosti yhteen yhä korkean työttömyyden ja tiukan julkisen talouden rahoitusaseman kanssa.
”Siniset olleet leikkaamassa ansioturvaa”
SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö Saana Siekkinen selvittäisi tarkemmin syitä, miksi peruspäivärahan varassa olevat työttömät eivät ole liittyneet työttömyyskassan jäseneksi. Hän arvioi, että syinä voivat olla muun muassa epäsäännölliset ja alhaiset palkkatulot sekä tietämättömyys mahdollisuudesta liittyä kassan jäseneksi ja saada ansiosidonnaista turvaa.
– Kotamäen esittämä malli loisi eri tasoja ansioturvaan ja siten monimutkaistaisi nykyjärjestelmää. SAK:n tavoitteena on edetä päinvastaiseen suuntaan, Siekkinen toteaa.
Kotamäki ei oteta kantaa siihen, miten ansioturvan laajentamisen aiheuttama 270 miljoonan euron lisäkustannus rahoitettaisiin.
SAK huomauttaa, että tällä hallituskaudella siniset ovat olleet mukana leikkaamassa ansioturvaa. Suurin leikkaus oli ansioturvan keston lyhentäminen sadalla päivällä. Myös aktiivimallista on tullut pysyvä leikkuri työttömyysturvaan.