– Brexit on malliesimerkki politiikasta, jossa kukaan ei tunnu tietävän konkreettisia seurauksia tai kaikki edes välittävän niistä. Luvattiin liikoja, ja nyt koetetaan jotenkin kunnialla peruuttaa omista iskulauseista, kuvailaili europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) Helsingissä järjestetyssä brexit-seminaarissa.
Kyllösen mukaan kansaa johdettiin harhaan ja historian valossa harhaanjohtajat saavat tuomionsa.
– Matkan varrella on paljastunut valheita, epämääräistä informaatiovaikuttamista sekä niin räikeää oman edun etsintää, että historiantutkijoilla ja rikostutkijoillakin riittää materiaalia pitkäksi aikaa kaiveltavaksi.
Rikostutkinnasta esimerkkinä Kyllönen mainitsee Britannian EU-eron puolesta kampanjoineen Vote Leave -kampanjan. Se on jo saanut sakkoja rikkeistä kampanjan rahankäytössä.
Siirtymäajan neuvotteluilla on valtava merkitys
Kyllönen muistuttaa parlamentin ykköstavoitteen olleen kansalaisten etujen turvaaminen.
– Yksi tärkeimmistä neuvottelukysymyksistä liittyy siihen, mitä tapahtuu EU:n alueella asuville Britannian kansalaisille ja toisaalta muiden 27 EU-maiden kansalaisille, jotka asuvat Britanniassa.
Britanniassa asuvien oikeuksista osa avoinna
Kyllönen huomauttaa, että sopu vaikuttaa säilyttävän jo Britanniassa oleskelevien EU-kansalaisten oikeuksia.
– Aika moni ihmisten kannalta tärkeä asia jää odottamaan varsinaista eroa ja sen jälkeistä määrittelyä.
Avoinna on esimerkiksi, voiko mahdollinen tuleva puoliso liittyä perheeseen myöhemmin tai kuinka ulkomailla suoritetut opinnot tai tutkinnot tunnustetaan.
– Siirtymäaikana neuvoteltavilla asioilla on valtava merkitys.
Yksi suuri vaikeus Kyllösen mukaan on ollut sen perusasian ymmärtäminen, että etuudet EU:n ulkopuolella eivät voi olla samat kuin sisäpuolella.
Irlannin ja Pohjois-Irlannin vaikea raja
Kyllönen luonnehtii yhdeksi vaikeimmista asioista Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaan liittyvien kysymysten ratkaisemista.
– Euroopan parlamentti edellyttää, että rauhanprosessin on jatkuttava ja samalla on vältettävä sitä, että rajasta tulee nykyistä ”kovempi”.
Hän huomauttaa, että kansalaisten oikeuksia ei saa kaventaa eikä Irlannin saarelle saa syntyä rajatarkastuksia vaativaa kovaa rajaa Irlannin tasavallan ja Britannialle kuuluvan Pohjois-Irlannin väliin.
– Tämä onkin se vaikea kohta. Miten lupaukset itsenäisestä kauppapolitiikasta ja vapaan liikkuvuuden rajoittamisesta mitenkään voisivat yhdistyä olemattomiin rajamuodollisuuksiin, Kyllönen kysyy.
Samat säännöt sisämarkkinoilla
Brittien vähemmistöhallituksen pystyssä pitämiseen osallistuva pohjoisirlantilaisen Demokraattisen unionistipuolueen (DUP) edustajat ilmoittivat jo äänestävänsä sopimusta vastaan.
– Jos rajatarkastuksilta halutaan välttyä, on Pohjois-Irlannin seurattava sisämarkkinoiden säätelyä, sanoo Kyllönen.
Brittiparlamentti äänestää sopimuksesta juuri ennen joulukuun EU-huippukokousta eli 11. joulukuuta.
Euroopan parlamentti äänestää brexit-sopimuksesta alkuvuodesta, jos brittiparlamentti hyväksyy pääministerin Theresa Mayn johdolla neuvotellun erosopimuksen.