Rudus Oy ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat hoitaneet yhteistyössä Hyvinkään Suomiehen soramonttua neljänä vuonna. Luonnonhoidon toteutuksesta on vastannut Uudenmaan piirin Ketosirkka-hanke, joka työllistää työttömiä luonnonhoitajiksi. Alue on saanut uuden monimuotoisemman ilmeen lisäksi luontopolun, joka toteutettiin yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kanssa.
– Hyvinkäällä Suomiehessä soranottotoiminta on loppunut eli tässä on kyse alueen maisemoinnista, kertoo Ruduksen ympäristöinsinööri Ilkka Ojalehto.
Hänen mukaansa tavoitteena on luoda paahdeympäristöjä sekä keto- ja niittyelinympäristöjä.
– Niiden lajit ovat Suomessa uhanalaisia, koska maatalousympäristöt ovat muuttuneet eikä esimerkiksi karjaa enää pidetä laitumilla. Alueelle on toivotaan asettuvan muun muassa perhosia ja lintuja kukkaniittyjä perustamalla. Sinne on myös tehty ”koteja” pistiäisille eli niin sanottuja lahopuuaitoja.
Ongelmaksi avoimilla alueilla muodostuvat haitalliset vieraslajit, jotka valtaavat alaa pienemmiltä kukkivilta kasveilta.
– Siksi Ketosirkka-hankkeemme työntekijät ovat poistaneet suuria määriä vieraslajeja, kuten lupiinia ja kurtturuusua. Myös pensaita ja puita on poistettu tietyistä paikoista varjostamasta ja uuden luontopolun vaiheilta. Tänä vuonna ryhmä oli töissä yli 60 päivää, joista suurin osa meni lupiinin poistamiseen, Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen sanoo.
Luontopolku entisessä soramontussa
Hyvinkään kaupunki teki Suomieheen vuonna 2017 luontopolun, jonka hoitamista jatkettiin viime kesänä. Alueella käyneiden retkeilijöiden kommentit ovat olleet myönteisiä. Aluetta on kehuttu jopa jylhäksi.
Uusympäristössä oleva luontopolku on osa Hyvinkään kaupungin luontopolkuhanketta ja se lienee ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Rudus Oy jatkaa maisemoinnin tukemista Hyvinkään kaupungin Luontopolkukummina vielä kahden vuoden ajan. Yhtiön jälkihoitovelvoitteet alueella päättyvät jo toukokuussa 2019.
– Alueella tullaan seuraavan kahden vuoden aikana tekemään luontopolkukummin vastuulla olevien hoitotöiden lisäksi muun muassa alueen avoimena pitämiseen, männiköiden harvennukseen ja vieraslajien torjuntaan liittyviä töitä, Ojalehto kertoo.
Luonnonsuojeluliiton Immosen mukaan työlle tarvitaan jatkoa vielä parin vuoden päästäkin.
– Ilman rahoitusta ja työn jatkamista nyt tehty työ valuisi hukkaan, kun lupiinit saisivat rauhassa vallata alueen.
Hän heittääkin pallon kunnille vieraslajien torjuntasuunnitelmista ja ainakin osittaisesta rahoituksesta.