Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ja vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö joutuivat melkein käsirysyyn eilisessä Ylen A-studion keskustelussa. Toimittaja yritti huudella väliin kysymyksiä, jotka kaikuivat kuuroille korville.
Debatointi perustulosta äityi ärtyneeksi inttämiseksi, jota harvoin näkee. Kyse ei ollut pelkästään perustulosta, vaan taistelua käytiin myös arvoliberaaleista äänestäjistä, jotka arpovat kokoomuksen ja vihreiden välillä.
Niinistön ja Zyskowiczin sanaharkassa nousi selkeästi esiin pari perustulon tärkeimmistä jakolinjoista. Onko perustulo vastikkeellista vai vastikkeetonta, ja mitä perustulo maksaisi.
Byrokraattinen ja eri hallitusten paikkaama ja leikkaama sosiaaliturva tiputtaa nyt osan ihmisistä turvaverkkojen ulkopuolelle.
Sote-uudistuksen tapaan vastakkainasettelu noussee esiin myös sosiaaliturvan uudistuksessa, joka pitäisi toteuttaa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Kokoomus ylhäisessä yksinäisyydessä
Kokoomus on jäänyt yksin puolustamaan vastikkeellista perusturvaa. Toisessa ääripäässä ovat vihreät ja vasemmistoliitto, jotka kannattavat vastikkeetonta perustuloa. Puolueiden mallissa hyvätuloisten perustulo-osuus verotetaan heiltä pois. Näiden puolueiden välistä löytyvät muiden puolueiden perustulolinjaukset.
Zyskowicz äityi pilkkaamaan perustuloa ”söpöksi ja pörröiseksi”. Kustannusneutraalin perustulomallin hän kuittaa olevan ”täyttä puppua”, vaikka hyvätuloisten perustulo on tarkoitus verotuksen kautta verottaa takaisin valtion kukkaroon.
Kokoomuksen sosiaaliturvaan vaatiman vastikkeellisuuden Zyskowicz selittää työkykyisen velvollisuudeksi ottaa työtä vastaan. Kokoomus on valmis lisäämään vastikkeellisuutta, kuten kansanedustaja Arto Satonen painottaa tuoreessa Sosiaalivakuutus-lehdessä.
Aktiivimalli on esimerkki kokoomuksen kannattamasta vastikkeellisuudesta. Puolue on ajanut sosiaaliturvan vastikkeellisuutta jo 1990-luvun lamasta lähtien. Zyskowicz on toiminut etenkin puolueen työttömiä kurittavan linjan puhemiehenä.
Vasta kunnon kokeilujen kautta perustuloon
Ei vihreät eikä vasemmistoliitto ole ajamassa perustuloa tässä ja nyt, vaan kokeilujen kautta tulevaisuudessa. Molemmat puolueet ajavat uutta perustulokokeilua Sipilän hallituksen toteuttaman kokeilun jatkeeksi, mutta toisin ehdoin kuin nyt tehty kokeilu.
Vuoden lopussa päättyvä kokeilu kohdistui vain työttömiin. Se ei siten ole varsinainen perustulokokeilu. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson haluaakin oikean perustulokokeilun.
Eilen julkistetussa vasemmistoliiton mallissa yhdistettäisiin työmarkkinatuki, peruspäiväraha, vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha sekä yrittäjien starttiraha yhdeksi perusturvaetuudeksi, joka sidotaan elinkustannusindeksiin.
Niinistön mukaan vihreät haluaa laajentaa perustulokokeilun yrittäjiin, kotona oleviin vanhempiin sekä opiskelijoihin.
Ääripäät kaukana sosiaaliturvauudistuksessa
Puolueiden pitäisi kyetä sopimaan ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen sosiaaliturvauudistuksesta. Uudistuksen tarpeesta on laaja yksimielisyys, mutta puolueiden kannattamat mallit poikkeavat.
Nykyinen sosiaaliturva on alun perin rakennettu tilanteessa, jossa työurat ovat olleet pitkiä. Byrokraattinen ja eri hallitusten toimesta paikkailtu ja leikkailtu sosiaaliturva tiputtaa osan ihmisistä turvaverkkojen ulkopuolelle.
Suurin uhka sosiaaliturvan uudistukselle on puolueiden erilaiset näkemykset. Ne tulivat kärjistetysti esiin Zyskowiczin ja Niinistön sanaharkassa. Uudistuksen malleista on vaikea päästä sopuun.
Jos yhteistä säveltä ei löydy, tekee seuraava hallitus edellisten hallitusten tapaan sosiaaliturvan paikkausoperaation.