Venäjän viranomaiset ilmoittivat tiistaina, että sunnuntaina pidätettyjen ukrainalaisten merisotilaiden kohtalo viedään oikeuden päätettäväksi.
Sekä venäläiset että ukrainalaiset tiedotusvälineet kertoivat, että merimiehet asetetaan syytteeseen Simferopolin oikeusistuimessa. Syytteeksi on tulossa laiton rajan ylittäminen.
Nämä päätökset ovat omiaan kiristämään tilannetta entisestään. Ukrainan mielestä merisotilaista ei tulisi käsitellä lainrikkojina, vaan heitä tulisi kohdella sotavankeina.
Ukrainalaiset merisotilaat ovat joutumassa oikeuteen Simferopolissa.
Toiseksi oikeuskäsittelyn järjestäminen juuri Krimillä sijaitsevassa Simferopolissa alleviivaa tarkoituksellisesti sitä, että Venäjä pitää Ukrainalta vuonna 2014 valtaamaansa niemimaata omanaan.
Edelleen tilannetta kiristää vastenmielinen näytelmä, kun Venäjän televisio näytti kolmen pidätetyn merimiehen kuulustelun. Ilmeisen pakotettuina he myönsivät totelleensa määräyksiä ja toimineensa provokatiivisesti.
Ukrainan parlamentti puolestaan määräsi sotatilalain astuvaksi voimaan keskiviikkona kymmenellä Venäjään rajoittuvalla Ukrainan alueella. Poikkeustila kestää 30 päivää. Presidentti Petro Porošenko oli sunnuntaina sanonut hakevansa 60 päivän sotatilaa.
Ukrainan viranomaiset kertoivat maanantaina, että kiistan kohteena olevissa aluksissa oli ukrainalaisia tiedustelu-upseereita. Venäjän mukaan tämä oli provokaatio.
Sopimus liikenteestä
Koska kyseessä ei voi olla mikään vahingossa syntynyt välikohtaus, on kysytty, miksi se tapahtui, miksi nyt ja kuka siitä hyötyy.
Pitkäaikainen kriisitekijä on Venäjän suorittama Krimin valtaus sekä jo viidettä vuotta jatkuva matalan intensiteetin sota Itä-Ukrainassa Venäjän tukemien kapinallisten ja Ukrainan hallituksen joukkojen välillä.
Venäjän vallattua Krimin ovat Asovanmerelle johtavan Kertšinsalmen molemmat rannat Venäjän hallussa, joskaan Kriminpuoleisen länsirannan haltuunottoa ei muu maailma ole tunnustanut.
Venäjä ryhtyi 2016 rakentamaan Kertšinsalmen yli siltaa, jonka maantiepuoli valmistui viime toukokuussa. Rautatiepuolen on määrä valmistua ensi vuonna.
Venäjän ja Ukrainan välillä on vuodesta 2003 ollut sopimus, joka antaa kummankin maan aluksille oikeuden liikkua Asovanmerellä. Samalla se kieltää muiden maiden sotalaivojen kulkemisen siellä.
Kauppalaivojen pysäytykset
Venäjä on parin vuoden aikana asteittain lisännyt partiointia ja kauppalaivojen tarkastuksia Asovanmerellä. Tämä vaikeuttaa liikennettä Ukrainalle tärkeistä Mariupolin ja Berdjanskin satamista ja nostaa kuljetuskustannuksia. Niiden kautta kulkee 80 prosenttia meritse kulkevasta viennistä.
Ukraina on vienyt Venäjän saarroksi kutsumansa toimet YK:n välitystuomioistuimeen.
Syyskuusta lähtien Ukraina on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Asovanmeren alueella. Lokakuussa Ukraina järjesti sotaharjoitukset alueella.
Presidentti Petro Porošenko on ilmoittanut, että Ukraina aikoo avata kolmannen Mustanmeren laivastotukikohtansa Berdjanskiin. Se on myös yksi hänen keskeisistä lupauksistaan maaliskuussa pidettäviin presidentinvaaleihin.
Pakotteita ja kipukohtia
Ukraina ja Venäjä ovat lisänneet toisiinsa kohdistuvia pakotteita.
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev ilmoitti marraskuun alussa toimista, joilla jäädytettiin 68 ukrainalaisen yhtiön ja 322 henkilön tilit. Joukossa on Ukrainan hallituksen jäseniä ja presidentti Porošenkon poika. Ukraina asetti vastaavia sanktioita jo kesällä.
Itä-Ukrainan taistelujen on viime aikoina ennakoitu jälleen kiihtyvän. Sodassa on kuollut jo yli 10 000 ihmistä.
Elokuun viimeisenä päivänä murhattiin donetskilaisessa kahvilassa separatistijohtaja Aleksandr Zahartšenko, joka oli ”Donetskin kansantasavallan” presidentti. Venäjä syytti murhasta Ukrainaa, mutta pommi-iskun on epäilty voivan liittyä myös kapinallisten sisäisiin välienselvittelyihin – tai siihen, että Zahartšenko olisi joutunut Kremlin epäsuosioon.
Yhdysvallat ilmoitti kesällä antavansa uuden 200 miljoonan dollarin paketin sotilasapua Ukrainalle.
Venäjää on ärsyttänyt myös Ukrainan ortodoksisen kirkon tänä vuonna tekemä päätös irtautua Moskovan patriarkaatin alaisuudesta.
Marraskuussa jännitteitä ovat lisänneet kaksi merkkipäivää Ukrainassa: viisi vuotta Maidanin mielenosoitusten alkamisesta sekä vuosien 1932–1933 nälänhädän eli holodomirin muistopäivä. Stalinin aiheuttamassa nälänhädässä kuoli miljoonia ukrainalaisia.
Sisäpoliittiset ongelmat
Sekä Porošenko että Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat kohdanneet sisäpoliittisia vaikeuksia.
Levada-keskuksen gallupin mukaan Putinin suosiolukemat ovat ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen pudonneet alle 60 prosentin. Lukema on kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosi sitten.
Suurimpana syynä pidetään epäsuosittua eläkeikien nostamista.
Porošenko puolestaan saa tehdä hartiavoimin töitä saadakseen maaliskuussa jatkokauden. Hän on gallupeissa kaukana ykköshaastajastaan Julija Tymošenkosta. Tyytymättömyys Ukrainan taloustilanteeseen ja korruptioon on suurta.
Tässä tilanteessa laivakriisin kaltainen pienimuotoinen sotilaallinen nokittelu voi olla eduksi sekä Porošenkolle että Putinille.
Tosin Venäjän kohdalla se johtanee vääjäämättä uusiin lännen talouspakotteisiin, mikä tuo lisäharmia Venäjän taloudelle. Öljyn hinnastakaan ei ole tällä hetkellä iloa. Se nousi syksyllä ennen Yhdysvaltain Iranille asettamien pakotteiden voimaan astumista, mutta on pudonnut marraskuussa jyrkästi.
Suurempi sota tuskin on kummankaan kiikarissa.
Jos Ukrainan sotatilamääräyksiä jatketaan joulukuun 27. päivän jälkeen, se voi aiheuttaa presidentinvaalien lykkäämisen tai ainakin rajoituksia niiden kampanjoinnille.