Berliinissä maanpaossa asuva syyrialainen elokuvantekijä Talal Derki tekeytyi dokumenttiaan Of Fathers and Sons (2017) varten sotakuvaajaksi. Hän halusi tutustua sotaa janoaviin miehiin Pohjois-Syyrian Idlibin maakunnassa. Siellä vallassa on al-Qaidan alla toimiva al-Nusra-järjestö.
Melko pian dokumentin alettua käy selväksi, miten sotaisissa tunnelmissa näillä ääri-islamilaisilla kulmilla oikein eletään.
Käsikirjoittaja-ohjaaja Derki seuraa lähemmin erään isän ja hänen poikakatraansa elämää karussa sodan runtelemassa ympäristössä.
Pelin henki on, että jalka voi lähteä, jos miinanraivauspuuhissa valppaus herpaantuu.
Äitiä tai naisia ylipäänsä (vain jokunen pikkutyttö vilaukselta) ei kuvissa nähdä. Kuvaava on repliikki erään dramaattisen tapahtuman jälkimainingeissa: ”Vaiti, nainen! Häivy!”.
Kyseiseen kohtaukseen edetään älykkään ja tehokkaan leikkauksen ansiosta. Pelin henki on, että jalka voi lähteä, jos miinanraivauspuuhissa valppaus herpaantuu.
Sota jatkuu vielä pitkään. Tämän jihadistien näkemyksen Derki sanoo kuulleensa matkan aikana lukemattomia kertoja.
Vastaavasti dokumentin kuluessa toistuu usein tuttu lausahdus ”Jumala on suuri”. Se näyttää olevan käyttökelpoinen mantra tilanteessa kuin tilanteessa. Näin myös poikien sotilaskoulutusleirillä, meininkiä siellä on hätkähdyttävää seurata.
Dokumentti täyttyy lyhyistä, arkisen koruttomista ja juuri sellaisina paljon kertovista tapahtumista, kohtaamisista ja välähdyksistä.
Talal Derki tunnustaa olevansa järkyttynyt kokemastaan, hän puhuu suoraan painajaisesta. Dokkarissa nähtävän ja kuultavan perusteella tuntuu ilmiselvältä, että sota Syyriassa tuskin päättyy mahdollisiin rauhansopimuksiin.
Dokumenttiprojekti: Of Fathers and Sons. TV1 ma 26.11. klo 21.30. Areena.