F-koodin diagnoosit kuvaavat muun muassa stressi- ja masennusoireita.
Terveydenhuollon puolelta ammattiliittoon 2000-luvun alussa siirtynyt Lumijärvi kertoo alkuun yllättyneensä, kun joka viikko tuli kysymyksiä luottamusmiehiltä ja palkanlaskijoilta siitä, pitääkö työnantajan maksaa tietyllä diagnoosilla sairausajan palkkaa.
– Yllätti, että asiasta on niin paljon riitoja ja ettei kunnioiteta sitä lääkärin työkyvyttömyysarviota.
Teollisuusliitossa on tämän vuoden alusta lähtien pyörinyt sosiaali- ja työympäristöasioiden päivystyspuhelin ja sähköposti. Lumijärven mukaan sairausajan palkanmaksusta tulee sinne useita kysymyksiä joka viikko.
Äkillinen stressireaktio testattu työtuomioistuimessa
Lumijärvi muistuttaa, että kansainvälinen ICD 10 -sairausluokitus on terveydenhuollon merkintäjärjestelmä siitä, miten diagnoosi merkitään. Luokitus ei ota kantaa sosiaalietuuksiin.
– Mutta käyttäytymisen ja mielenterveyden häiriöitä kuvaavat F-koodit kuten masennus ja äkillinen stressireaktio ovat sairauksia, ja niistä lääkäri kirjoittaa työkyvyttömyystodistuksia, Lumijärvi kertoo.
Hän jatkaa, että äkillinen stressireaktio (F43) on diagnoosi, joka on käyty testaamassa oikein työtuomioistuimessa asti ja todettu että se on kelvollinen palkanmaksun peruste.
– Työnantajaliittojen koulutuksissa F43 on laitettu kiistanalaiseksi tai tulkinnanvaraiseksi diagnoosiksi ja siellä ei ole nähty syytä maksaa 3-4 päivää pitempää sairausajan palkkaa näistä.
Lumijärvi kertoo, että joka kerta kun heille tulee tieto työpaikalta ettei F43:sta makseta lääkärin määräämältä sairausloman ajalta palkkaa, liitto toimittaa työtuomioistuimen päätökset luottamusmiehelle.
– Ja aina on sen jälkeen palkka tullut.
Työuupumuksesta riidelty paljon
Työuupumuksesta johtuvista sairausajan palkanmaksuista on Lumijärven mukaan riidelty usein. Hän kertoo, että Kela on maksanut pitkään jatkuvasta työuupumuksesta yli 70 prosentissa päivärahaa.
Lääkärit ovat kuitenkin alkaneet naamioida työuupumuksen masennukseksi ja välttämään tätä työuupumusdiagnoosia. Lääkärit toimivat Lumijärven mukaan näin siksi, että heidän potilaansa ovat sanoneet, ettei F-koodilla saa sairausajan palkkaa. Eikä myöskään haluta aiheuttaa työntekijälle ylimääräistä stressiä.
– On huono asia jos oikea syy peitetään, koska se on myös viesti työnantajalle, jonka pitäisi jotain tehdä silloin, jos ihmisen työkyvyttömyys johtuu työstä, Lumijärvi sanoo.
Joka tapauksessa Teollisuusliitto on näissä tapauksissa saanut jäsenelleen sairausajan palkan, kun liiton edustaja on puhunut työnantajan kanssa.
– Jäsenelle sanotaan usein ohjeeksi esimerkiksi se, että hän ottaisi yhteyttä lääkäriin ja pyytää täydentämään työkyvyttömyyttä aiheuttavaa oiretta, että onko kyse unettomuudesta, stressireaktiosta tai masennuksesta. Perimmäistä syytä ei saisi peittää.
Alkoholin vieroitushoidosta paljon kysymyksiä
Teollisuusliiton päivystykseen tulee paljon kysymyksiä myös alkoholin katkaisuhoidon ajan palkanmaksusta.
– Tässä ratkaisee, mitä on sovittu työpaikan päihdeohjelmassa. Jotkut ovat jättäneet kokonaan sopimatta asian, Lumijärvi sanoo.
Vieroitushoitokin kuuluu F-luokitukseen kuten ahdistuneisuushäiriöt, psykoosit, masennut, päihdediagnoosit.
– Osa on sopinut, että hoidon aikainen työkyvyttömyys korvataan. Jos asia on jättänyt sopimatta, kehotan sopimaan. Eli yritetään välttää riidat.
Työtuomioistuimen päätöksissä on Lumijärven mukaan jonkin verran päihteidenkäytön aiheuttamia työkyvyttömyyksiä.
– Monessa Teollisuusliiton työehtosopimuksessa todetaan, että sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallaan tai kevytmielisellä elämällään. Mutta tuolla vanhalla termillä ”kevytmielinen elämä” ei tarkoiteta esimerkiksi sitä, jos työntekijä on vapaa-ajallaan juopunut ja loukkaantunut, Lumijärvi selvittää.
Riidat koskevat alle kahden viikon työkyvyttömyyttä
Sairausajan palkkariidat koskevat yleensä aina alle kahden viikon työkyvyttömyyksiä, koska työsopimuslain mukaan työnantajan on maksettava sairausajan palkkaa Kelan päivärahan omavastuuajalta. Se tarkoittaa sairastumispäivää ja 9 arkipäivää eli käytännössä kahta viikkoa.
Sitä pidemmät sairausajan palkanmaksuajat on sovittu työehtosopimuksilla. Lumijärvi viittaa vanhaan kirjoittamattomaan sääntöön siitä, että jos Kela maksaisi päivärahaa, niin työnantajankin pitää maksaa sairausajan palkkaa.
– Tähän liittyy alle kahden viikon sairausjaksoissa se, että Kela ei anna ennakkopäätöksiä. Työnantaja ei siis saa Kelalta varmistusta, että onko tämä sairaus tai sairautena pidettävä tila vai ei, Lumijärvi sanoo.
Omalla ilmoituksella sairaana yhä useammalla työpaikalla
Lumijärvi oli juuri äskettäin kouluttamassa Murikassa työsuojeluvaltuutettuja.
– Heitä oli lähes 20 ja kävi ilmi, että jokaisen työpaikalla oli jo saatu sovittua oma ilmoitus sairauspoissaoloista, Lumijärvi iloitsee.
Näillä työpaikoilla siis alle kolmen päivän sairauspoissaolot menevät omalla ilmoituksella, vaikka työehtosopimus sanoo, että pitäisi olla lääkärintodistus.
– Ja voihan työnantaja vaatia lääkärintodistuksen näissä edelleenkin, mutta kyllä tämä parempaan menee koko ajan, hän jatkaa.