36 176. Niin monta lasta Suomessa syntyi tammi–syyskuussa. Se on 2 000 vauvaa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan ja pienin luku sitten vuoden 1900. Sitä kauemmas kuukausittaiset syntyvyystilastot eivät ulotu.
Tilastokeskuksen viikko sitten julkaisema väestöennuste vahvisti kehityksen suunnan: Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2035 ja 2050-luvulla se on nykyistä pienempi Nyt meitä on 5,5 miljoonaa. Suomi ukkoutuu ja akkautuu. Alle 15-vuotiaiden määrässä ollaan putoamassa 1870-luvun tasolle.
Maapallon ekologisen tasapainon kannalta on vain hyvä, että suomalaiset vähenevät. Me kulutamme kolmessa kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää vuodeksi.
Hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta väestökehitys on kuitenkin myrkkyä. Liian vähän ihmisiä on työssä verrattuna niihin, jotka eivät ole. Aluksi huoltosuhteen heikkeneminen väestöennusteen mukaan hidastuu, mutta myöhemmin se muuttuu vielä huonommaksi.
Tikittääkö kestävyysvajekello?
Väestöennuste tarkoittaa ensi kevään vaalien osalta sitä, että jonkinlainen velkakello – ehkä kestävyysvajekello tällä kertaa – tikittää keskustelujen taustalla. Viime vaalien alla elvytys oli kielletty aihe. Euroopan keskuspankin elvytys kuitenkin nosti Suomen.
Ensi keväänä on kiellettyä sanoa, että nyt kun talous kasvaa, niin meillä on varaa…
Ainakin eläkelaskelmat menevät uusiksi. Vaalien alla valtiovarainministeriö julkaisee taas talouspoliittisen puheenvuoron, jolla pyritään – ja myös onnistutaan – laittamaan raamit sille, mitä poliitikot saavat ensi kaudelle luvata. Medialle VM:n laskelma on jumalallinen ilmoitus. Sen kyseenalaistajat saavat häpeärangaistuksen.