Lehtikuva/Jonathan Nackstrand

Asiantuntijat

Jyrki Käkönen: Tampereen yliopiston ja Tallinnan yliopiston kansainvälisen politiikan professori, emeritus.

Arto Nokkala: Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, everstiluutnantti evp.

Mika Aaltola: Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja, Tallinnan yliopiston kansainvälisen politiikan professori.

Turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden vastaukset kiertokyselyyn kertovat, että Suomi on Naton kanssa yhteistoiminnassa Venäjän uhkan vuoksi. Siinä käsitykset poikkeavat, miten Nato-yhteistyö edistää Suomen turvallisuutta ja miten Venäjä suhtautuu syvenevään Nato-kumppanuuteen.

Jyrki Käkönen sanoo Suomen aktiivisesta Nato-yhteistyöstä olevan vaikea kuvitella muuta kuin että viholliseksi nähdään Venäjä.

– Ollessaan mukana Naton harjoituksissa Venäjän lähialueilla myös Suomi viestittää, että virallisista puheista huolimatta Suomen mahdollisena uhkana nähdään Venäjä.

Mika Aaltola arvioi, ettei Suomeen kohdistu Venäjältä suoraa sotilaallista uhkaa. Hän kuitenkin sanoo, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomen yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Nato-jäsenyyden myötä Aaltolan mukaan tilanne muuttuisi:

– Suomi ottaisi silloin vastuulleen laajemman kollektiivisen roolin Venäjän naapurustossa ja Suomi joutuisi vastatoimenpiteiden kohteeksi. Niitä voisivat olla joukkojen siirrot Suomen lähialueille ja suorempi hybridivaikuttaminen ja häirintä.

Arto Nokkala sanoo, ettei Venäjän käsityksistä voi olla kovin varmaa tietoa ja aikeet saattavat muuttua nopeastikin.

– Pidän kuitenkin todennäköisenä, että Venäjä tekee eron Suomen nykyisen Nato-politiikan ja mahdollisen jäsenyyden välillä.

Sitä saa, mitä kerjää.

Nokkala esittää, että nykyisen Nato-yhteistyön hyödyt voi pelkistää maan puolustuskyvyn kehittymiseen yhteisten harjoitusten, tiedonvaihdon ja materiaalihankintojen helpottumisen myötä.

– Haitat puolestaan liittyvät siihen riskiin, että vakaus Pohjolassa ei paranekaan vaan heikkenee. Sellainen syö mahdollisesta yhteistyön tuomasta puolustuskykylisästä saatavaa hyötyä.

Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä Nokkala arvioi, että merkittävimmät seuraukset Suomelle olisivat todennäköisesti poliittisia ja taloudellisia.

– Yhteistyö Venäjän kanssa saattaisi vaikeutua. Riippuen lännen ja idän välisistä muista suhteista Venäjä saattaisi kohdistaa Suomeen vihamielistä vaikuttamista, toimia, joista kuitenkin olisi vielä pitkä matka avoimeen sotilaalliseen uhkaamiseen tai edes sotilaalliseen painostamiseen.

Käkönen suhtautuu skeptisesti Nato-yhteistyön mahdollisiin hyötyihin. Hänen mukaansa hyöty on lähinnä sitä, että puolustusvoimat saavat laajaa kokemusta kansainvälisestä sotilaallisesta yhteistoiminnasta.

– Haitta on siinä, miten Naton toimintaa ja Natoa luetaan Venäjällä.

Käkösen mukaan aktiivinen Nato-yhteistyö johtaa siihen, että rakennetaan perinteistä viholliskuvaa puolin ja toisin.

– Suomen kannalta pahin mahdollinen seuraus on se, että varustautuessaan mahdolliseen konfliktiin Naton rinnalla Venäjä valmistelee sotilaallisia toimia myös Suomea vastaan.

Käkönen ei halua vastata kysymykseen, kohdistuuko Suomeen Nato-yhteistyön vuoksi sotilaallista uhkaa Venäjän taholta. Sen sijaan hän huomauttaa sapekkaasti, että sitä saa, mitä kerjää.

Asiantuntijat

Jyrki Käkönen: Tampereen yliopiston ja Tallinnan yliopiston kansainvälisen politiikan professori, emeritus.

Arto Nokkala: Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, everstiluutnantti evp.

Mika Aaltola: Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja, Tallinnan yliopiston kansainvälisen politiikan professori.