Lehtikuva/Niilo Simojoki

Suomi liittoutuu

1994 Naton rauhankumppanuuden jäsenyys (PfP).

1997 Naton Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston jäsenyys (EAPC).

2009 EU:n Lissabonin sopimus, artiklat keskinäisestä puolustuksesta (Lisbon Treaty).

2014 Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyön jäsenyys (Enhanced Opportunities Partner, EOP).

2014 Naton ja Suomen välinen Isäntämaasopimus (HNS).

2016 EU:n ja Naton välillä sopimus strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2016).

2016 Yhdysvaltain ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön jatkamisesta ja kehittämisestä (Statement of Intent between the U.S. DoD and the Finnish MOD).

2016 Iso-Britannian ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämisestä (Framework Agreement with United Kingdom).

2016 Saksan ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämisestä (Framework Agreement with Germany).

2017 EU:n ja Naton välisen sopimuksen laajentaminen strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2017).

2017 EU-maiden (23/28) sopimus laajasta puolustusalan pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (PESCO).

2017 jäsenyys brittijohtoisiin JEF-sotilasjoukkoihin (Joint Expeditionary Force).

2018 EU:n ja Naton välisen sopimuksen laajentaminen strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2018).

2018 EU:n ja Naton sopimus kumppanuudesta sotajoukkojen ja -tarvikkeiden vapaasta kuljettamista EU:n alueella (Military Mobility -hanke, EU-NATO joint declaration).

2018 jäsenyys Ranskan johtamaan Euroopan interventioaloitteeseen; EI2-maat jakavat keskenään tiedustelutietoa, suunnittelevat turvallisuusskenaarioita ja kehittävät yhteistä toimintadoktriinia Euroopan turvallisuuskriisien varalta. EI2 synkronoidaan PESCO:n kanssa (European Intervention Initiative, EI2).

Suomen Nato-jäsenyys alkaa olla sivuseikka, koska Suomi on jo syvällä Nato-yhteistyössä, professori Heikki Patomäki arvioi.

”Pitää sanoa, että olen yllättynyt, ettei Suomi vielä ole Naton jäsen, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki.

Vastikään Norjassa päättyneen Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton historiallisen suuren sotaharjoituksen jälkeen Patomäki ihmettelee Suomen Natoon liittymisprosessin hitautta.

– Oletin, että kun Sauli Niinistöstä tuli presidentti ja kokoomus veti hallitusta, siinä olisi sauma 2015 kieppeillä viedä Suomi Natoon. Edelleenkin tämä tilanne jatkuu, mutta Niinistö on ottanut muodollista jäsenyyttä jarruttavan tasapainottelevan valtiomiesroolin. Tämä on ollut käänne, jota en osannut ennakoida.

Patomäki arvioi, että läheinen Nato-kumppanuus on jäsenyyttä toimivampi ratkaisu molempien osapuolten kannalta. Silti hän ihmettelee, kuinka lähelle Natoa voi mennä ilman muodollista jäsenyyttä. Suomen lisäksi Ruotsi on samanlaisessa Nato-suhteessa.

Loka-marraskuun vaihteessa Naton laajaan kaksi viikkoa kestäneeseen Trident Juncture 2018 -sotaharjoitukseen osallistui parituhatta suomalaissotilasta maa-, meri- ja ilmavoimista. Suunnilleen saman verran sotilaita osallistui Ruotsista. Maat olivat ainoat muodollisesti liittoutumattomat harjoituksessa. Joukot toimivat Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Kaikkiaan mukana mukana oli 35 000 sotilasta 30 maasta.

Euroopan turvallisuuskehityksessä tapahtuu

Euroopan turvallisuuskehitys on jatkuvassa liikkeessä. Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhkaillut eurooppalaisia liittolaisiaan, että maa vetäytyy Euroopan puolustamisesta, EU:n johtavat maat ovat tähdentäneet Euroopan oman Yhdysvalloista riippumattoman puolustuspolitiikan kehittämistä.

Tuoreimmat EU-maiden johtajien turvallisuuspoliittiset kannanotot kuultiin viime viikolla. Saksan liittokansleri Angela Merkel puhui EU-parlamentissa (13.11.) ja vaati Euroopalle omaa armeijaa. Hänen mukaansa ne ajat ovat ohi, jolloin Euroopassa kyettiin luottamaan muiden apuun.

Samaan aikaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistotilaisuudessa huolensa Euroopan turvallisuudesta. Hän vaati eurooppalaisen armeijan perustamista suojaamaan Eurooppaa Venäjältä, Kiinalta – ja jopa Yhdysvalloilta.

Suomi on ollut tiukasti mukana eurooppalaisten turvallisuusorganisaatioiden kehittämisessä. Marraskuun alussa Suomi liittyi Ranskan vetämään Euroopan interventioaloitteeseen, joka on yksi uusi väylä puolustusyhteistyölle. Suomen mukanaolo monen- ja kahdenkeskisissä turvallisuuspoliittisissa sopimuksissa alkoi jo vuonna 1994, kun se teki Naton kanssa sopimuksen rauhankumppanuusyhteistyöstä. Isäntämaasopimus sotilaallisesta alueellisesta yhteistyöstä, infrastruktuurin yhdenmukaistamisesta ja niiden käyttöön luovuttamisesta tehtiin Naton kanssa vuonna 2014.

Ranskan aloitteeseen liittymistä edeltävät merkittävät siirrot tapahtuivat pari vuotta sitten, kun Suomi yhdessä Ruotsin kanssa teki vuonna 2016 aiesopimukset Yhdysvaltain kanssa – ja erikseen Ison-Britannian kanssa – kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämisestä. Näitä sopimuksia seurasi liittyminen Ison-Britannian johdolla perustettuun nopean toiminnan JEF-sotilasjoukkoihin (Joint Expeditionary Force). Vuodet 2017 ja 2018 ovat olleet merkittäviä EU:n ja Naton strategisen kumppanuuden kehittämisessä.

Patomäellä on mielenkiintoinen näkemys EU:ssa heränneestä halusta kehittää turvallisuus- ja puolustuspoliittista ulottuvuutta. Hän sanoo, että turvallistamalla tiettyjä asioita luodaan yhtenäisyyttä.

– Se on yritys viedä integraatiota eteenpäin tilanteessa jossa Euroopan unioni näyttäisi olevan hajoamassa. Suomi on ollut unionin tasolla erittäin aktiivinen tämän asian tiimoilta.

Patomäki sanoo, että Suomi on edustanut EU:ssa konservatiivisinta oikeistolaista linjaa sekä talouspolitiikassa että turvallisuuspolitiikassa.

– Eurooppalainen oikeisto ajattelee, että tarvitaan rakenteellisia markkinauudistuksia ja tiukkaa talouskuria, joilla viedään politiikkaa edelleen uusliberalistiseen suuntaan. Toinen ulottuvuus on, että yhtenäistetään turvallisuuspolitiikan puolta. Kokonaisuutena on visio ja logiikka, että on laki ja järjestys sekä vapaat markkinat. Laki ja järjestys -asiassa turvallisuus on oikeastaan kattokäsite. Suomalaiset edustavat tätä kokonaislinjaa.

Miksi Nato on Suomelle tärkeä?

Kuluneelta kuulostava kysymys, miksi Nato on Suomelle tärkeä, saa Patomäen hetkeksi mietteliääksi. Hänet tiedetään Naton arvostelijaksi.

– Oletan, että Nato-yhteistyön hyödyksi nähdään lähinnä se, että armeijan sisällä ja osassa poliittista eliittiä ainoa uhkakuva on, että joudumme konfliktiin Venäjän kanssa. Silloin ajatuksena on, että Nato tuo turvaa. Oletetaan, että ainoa järkevä skenaario on se, että sota on Venäjää vastaan ja että jos Suomi aikoo siinä sodassa pärjätä, niin sen pitää toimia yhdessä Naton kanssa.

– Osallistuminen Naton harjoituksiin ja ylipäätänsä tällaisten viime vuosien sopimusten tekeminen sitoo Suomea yhä pidemmälle Naton sotilaalliseen toimintaan ilman muodollista jäsenyyttä. Jo se saattaa eskaloida
konfliktia. Se on huono asia, sekä Suomen että Ruotsin kannalta. Minusta se ei ole järkevää toimintaa eikä meidän tai kokonaisuuden etujen mukaista.

Suomen poliittisesta tilanteesta ja lännen turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa sopimuksissa mukanaolosta on Patomäen mielestä Venäjällä suhteellisen selkeä kuva.

– Luulen, että Venäjälle on ainakin tähän asti ollut myös etua siitä, että se on ainakin jossain mielessä voinut ikään kuin pitää Suomea liittoutumattomana maana. Se on tarjonnut joitakin neuvottelun ja diplomatian mahdollisuuksia. Siinä mielessä ne jäänteet Suomen puolueettomuudesta ovat myös Venäjän intressissä. Niitä kulisseja pidetään yllä, vaikka Venäjällä on varmaan aika realistinen analyysi taustalla siitä, mikä on Suomen tilanne.

Patomäki arvioi, että jos oikeasti syttyisi sota, niin asetelma olisi aika epäsymmetrinen.

– Kyllähän Venäjä tämän hyvin tietää. Nato käyttää yli kymmenen kertaa enemmän varoja varustautumiseen kuin Venäjä.

Nato-jäsenyys on jo sivuseikka

Suomen Nato-jäsenyys alkaa olla Patomäen mielestä tavallaan sivuseikka, koska Suomi on tosiasiassa syvällä Nato-yhteistyössä ja kaikki tähtää jo nyt yhdessä toimimiseen.

– Infrastruktuurin yhdenmukaistamiset ja sopimusjärjestelyt, mitä jo on, niin ne käytännössä sitovat Suomen hyvin pitkälle Naton toimintaan. Mahdollisen konfliktin eskaloituessa Suomi voi hyvin joutua mukaan konfliktiin Naton puolelle ihan riippumatta siitä, onko Suomi muodollisesti Naton jäsen.

Patomäen mukaan Suomen ja Naton suhteessa sekä Pohjolan turvallisuustilanteessa ollaan ajauduttu sellaiseen pattitilanteeseen, josta ei voi edetä mihinkään suuntaan, elleivät jotkin olosuhteet radikaalisti muutu.

– Todennäköisyys kuitenkin sille, että Suomi joutuisi Venäjän kanssa erilliseen konfliktiin, on melkein olematon. Ja Baltian maiden tapauksessakin se on erittäin häviävän pieni.

Jouko Huru

Suomi liittoutuu

1994 Naton rauhankumppanuuden jäsenyys (PfP).

1997 Naton Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston jäsenyys (EAPC).

2009 EU:n Lissabonin sopimus, artiklat keskinäisestä puolustuksesta (Lisbon Treaty).

2014 Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyön jäsenyys (Enhanced Opportunities Partner, EOP).

2014 Naton ja Suomen välinen Isäntämaasopimus (HNS).

2016 EU:n ja Naton välillä sopimus strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2016).

2016 Yhdysvaltain ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön jatkamisesta ja kehittämisestä (Statement of Intent between the U.S. DoD and the Finnish MOD).

2016 Iso-Britannian ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämisestä (Framework Agreement with United Kingdom).

2016 Saksan ja Suomen aiesopimus kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämisestä (Framework Agreement with Germany).

2017 EU:n ja Naton välisen sopimuksen laajentaminen strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2017).

2017 EU-maiden (23/28) sopimus laajasta puolustusalan pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (PESCO).

2017 jäsenyys brittijohtoisiin JEF-sotilasjoukkoihin (Joint Expeditionary Force).

2018 EU:n ja Naton välisen sopimuksen laajentaminen strategisesta kumppanuudesta (EU-NATO joint declaration 2018).

2018 EU:n ja Naton sopimus kumppanuudesta sotajoukkojen ja -tarvikkeiden vapaasta kuljettamista EU:n alueella (Military Mobility -hanke, EU-NATO joint declaration).

2018 jäsenyys Ranskan johtamaan Euroopan interventioaloitteeseen; EI2-maat jakavat keskenään tiedustelutietoa, suunnittelevat turvallisuusskenaarioita ja kehittävät yhteistä toimintadoktriinia Euroopan turvallisuuskriisien varalta. EI2 synkronoidaan PESCO:n kanssa (European Intervention Initiative, EI2).