Suomi tarvitsee vanhusasiainvaltuutetun, toteaa ministeri, Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Vaasassa eläkeläisten yhteisessä seniorijuhlassa perjantaina puhunut Kivistö sanoi toivovansa, että asia pysyy esillä, vaikka kansalaisaloite vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi ei saanutkaan tarpeeksi allekirjoituksia edetäkseen eduskunnan käsiteltäväksi.
Vanhusasiainvaltuutetun valvottaviin asioihin kuuluisi Kivistön mukaan se, että kenenkään tulotaso ei, myöskään eläkkeellä, jäisi EU:n hyväksymän toimeentulon vähimmäisrajan alle.
– Alkukesällä julkaistu Eläketurvakeskuksen tutkimus osoitti, että kymmenes osa eli kaikkiaan 150 000 eläkeläistä kärsii vakavista toimeentulo-ongelmista. EU:n pienituloisuusrajan alle jää vielä suurempi joukko, 174 000 eläkeläistä.
Kivistö kiteytti ongelman kohdentuvan erityisesti iäkkäisiin naisiin ja nuoriin miehiin. Edellisillä työura on jäänyt lyhyeksi ja katkonaiseksi matalapalkkaisessa työssä, jolloin työeläkettä on kertynyt vähän. Jälkimmäiset ovat nuorina työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneita, yhden hengen talouksissa eläviä.
– Eläkeläisten toimeentulo-ongelmien korjaaminen ja eläkeläisköyhyyden torjuminen ovat jatkuvasti ajankohtaisia tehtäviä. Niinpä eläkeläisjärjestöjen yhteinen etujärjestö EETU esittikin eduskuntaryhmille erityisen eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelman laatimista.
Muutama viikko sitten kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi eri maiden eläkejärjestelmien vertailun.
– Suomi menestyi vertailussa hyvin, eläkejärjestelmämme arvioitiin vertailumaista kolmanneksi parhaaksi. Kehittämistä vaativaksi kohdaksi tutkijat arvioivat vähimmäiseläkkeittemme pienuuden. Eläkeläisköyhyys on siis ulkopuolistenkin arvioiden mukaan suurin ongelmamme. Valitettavasti tämä ongelma indeksijäädytysten vuoksi viime vuosina vain entisestään syventynyt.