Alkoholijuomien kulutus väheni Suomessa kymmenen vuoden ajan. Tämän vuoden tammi–elokuussa se kääntyi lievään kasvuun. THL:n julkaisemien ennakkotietojen mukaan vähittäis- ja anniskelumyynti Suomessa kasvoi 1,1 prosenttia verrattuna vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon.
Kulutus lisääntyi, vaikka myös alkoholijuomien nimellishinnat nousivat. Ennakkotietojen mukaan hinnat nousivat tammi-elokuussa 3,4 prosenttia.
THL:n tutkimusprofessorin Pia Mäkelän mukaan alkoholin kulutuksen muutokseen voivat vaikuttaa monet muutkin asiat kuin uusi alkoholilaki.
– Alkoholilain muutosten vaikutusten arvioimiseksi THL:ssä on työn alla mallitus, jossa huomioidaan Suomen ja Viron veronkorotusten kulutusta vähentänyt vaikutus, poikkeuksellisen hellekesän kulutusta lisännyt vaikutus ja muita tekijöitä. Joka tapauksessa hintakilpailu on ollut huomattavasti ennakoitua vähäisempää, ja siksi kulutuskin on onneksi lisääntynyt ennakoitua vähemmän, Mäkelä kertoo.
Alkon myynti väheni, päivittäistavarakaupan kasvoi
Alkoholin myynti lisääntyi eniten päivittäistavarakaupoissa, joissa alkoholia myytiin sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna 5,9 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2017. Myös anniskelumyynti lisääntyi tammi-elokuussa yhden prosentin.
Sen sijaan Alkon myynti väheni 4,6 prosenttia.
Merkittävin kasvu oli viinapohjaisten long drink -juomien myynnissä, joiden myynti laajeni Alkoista elintarvikekauppoihin vuoden alusta. Niiden vähittäismyynti lähes kuusinkertaistui. Sen sijaan käymisteitse valmistettujen long drink -juomien, joita on jo aiemmin myyty elintarvikeliikkeissä, myynti väheni.
Yhteensä kaikkien erilaisten long drink -juomien myynti lisääntyi tammi-elokuussa 47,2 prosenttia vuotta aiemmasta.
– Kahdeksan kuukautta on vielä liian lyhyt aika lain vaikutusten arvioimiseen, toteaa THL:n Mäkelä.
– Juomatavat eivät aina reagoi saatavuuden muutoksiin välittömästi. Kun vuonna 1995 siidereitä ja käymisteitse valmistettuja long drink -juomia alettiin myydä kaupoissa, niiden kulutus lisääntyi yli viiden vuoden ajan. Nytkin on siis syytä seurata, miten kulutus ajan myötä muuttuu.
Viron veronkorotukset todennäköisesti vaikuttavat
Alkoholijuomien matkustajatuonti puolestaan väheni kuluvan vuoden tammi-elokuussa 2,9 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2017.
Matkustajat toivat tammi-elokuussa 2018 ulkomailta yhteensä 42,8 miljoonaa litraa alkoholijuomia. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna alkoholin matkustajatuonti oli 5 miljoonaa litraa, kun se tammi-elokuussa 2017 oli 5,2 miljoonaa litraa. Panimotuotteiden ja mietojen viinien matkustajatuonti väheni, mutta välituotteiden, joita ovat väkevöidyt viinit ja liköörit, ja väkevien tuonti lisääntyi.
– Matkustajatuonti väheni erityisesti kesällä 2017, samaan aikaan kun Viron alkoholiveroja korotettiin voimakkaasti, kertoo THL:n erikoistutkija Thomas Karlsson.
Kun huomioidaan sekä kotimaan alkoholimyynti että matkustajatuonti, alkoholinkulutus kasvoi ennakkotietojen mukaan 0,5 prosenttia tammi-elokuussa edellisen vuoden vastaavasta ajasta.