Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on antanut mietintönsä koskien hallituksen esitystä vuoden 2018 toiseksi lisätalousarvioksi. Hallituksen esityksen pohjana on ennakoitua suurempi tulokertymä. Nettomääräisesti valtion rahakirstu on tukevoitunut noin 483 miljoonalla eurolla verrattuna aiempiin arvioihin.
Tilanteen taustalla on verotulojen (233 milj. euroa) ennakoitua myönteisempi kehitys ja valtion saamien sekalaisten tulojen kasvu (165 milj. eurolla). Sekalaisiin tuloihin vaikuttavat mm. maaseudun kehittämiseen EU:lta saatavien tulojen lisäys (110 milj. euroa) ja päästöoikeuksien hinnan nousun myötä kasvavat huutokauppatulot (72 milj. euroa).
Talouden myönteinen kehitys ei kuitenkaan lisää budjetin loppusummaa, vaan lisääntyneet tuotot vähentävät suoraan valtion velkaantumista.
Vasemmistoliitto vastustaa
Oppositiossa ei tyydytty hallituksen esitykseen. Vasemmistoliitto jätti mietintöön vastalauseen jossa edellytetään, että hallitus tuo viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi täydentävän talousarvioesityksen, joka kompensoi täysimääräisesti kansaneläkeindeksiin ja siihen sidottuihin etuuksiin hallituskaudella tehdyt leikkaukset.
Yksistään vuoden 2018 toisen lisätalousarvion lisätulot riittäisivät helposti kattamaan kaikki kansaneläkeindeksiin sidottujen perusturvaetuuksien leikkaukset, ja rahaa jäisi vielä ylikin. Se, että tätä ei haluta tehdä, kertoo paljon hallituksen arvoista, perustellaan vastalauseessa.
Vasemmistoliiton mukaan hallitus ei edelleenkään halua tehdä ihmiskasvoista politiikkaa, eikä puolue hyväksy perusturvan ja hyvinvointivaltion jatkuvaa heikentämistä, pienituloisimpien kurittamista ja eriarvoisuuden kasvattamista.
Hallituksen esitys toiseksi lisätalousarvioksi ei sisällä juurikaan muutoksia budjetin sisällä. Vastalauseen lisätalousarvioesitykseen jättivät oppositiopuolueista myös SDP ja Perussuomalaiset.