Lehtikuva/Emmi Korhonen

Järjestön 36 liitossa on 200 000 jäsentä. Ketään ei enää jätetä yksin, linjasi liittokokous.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on jatkossakin valmis työtaisteluihin, jos työnantajapuoli pyrkii heikentämään työntekijöiden asemaa. Järjestö sopi asiasta liittokokouksessaan maanantaina.

JUKO yhdistää yhä enemmän kaikkien 36 liittonsa voimat ja valmistautuu työtaisteluihin jatkossa yhdessä. Tähän mennessä valmistautuminen työtaistelutoimiin on ollut sektorikohtaista. JUKOn puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan päätöksen taustalla on havainto siitä, että työmarkkinoiden tyyli on koventunut viime vuosina ja erityisesti tällä hallituskaudella työnantajien pyrkimykset heikentää työntekijöiden asemaa ovat kiihtyneet entisestään.

– Työmarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta ovat huonontaneet erityisesti poliittinen päätöksenteko sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) vetäytyminen keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista, Luukkainen sanoo.

Monia heikennyksiä torjuttu

JUKOn mukaan se joutui torjumaan tukun heikennyksiä viimeksi alkuvuodesta käymissään työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Varoittavaksi esimerkki on Luukkaisen mukaan yliopistosektori.

– Alkuvuoden yliopistolakko oli pakko toteuttaa, jotta pystyimme torjumaan palkkausjärjestelmän heikentämispyrkimykset. Halusimme saada yliopistoväelle mahdollisuuden palkankorotuksiin, jotka ovat aivan samaa suuruusluokkaa muiden alojen korotusten kanssa.

ILMOITUS

JUKOn mukaan työehtojen heikennyspyrkimykset ovat kohtuuttomia, koska työntekijät tulivat vastaan vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa. Kikyssä työnantaja- ja työntekijäosapuolet sitoutuivat yhdessä parantamaan maan talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä jäädyttämällä palkkatason, pidentämällä työaikaa, leikkaamalla lomarahoja ja siirtämällä osan työnantajamaksuista työntekijöiltä perittäviksi.

”Seuraavaksi aika palkita työntekijöitä”

– Kikyn ja sen perusteella tehtyjen työehtosopimusten solmiminen osoitti, että julkisen sektorin työntekijät haluavat toimia vastuullisesti Suomen yhteisen hyvän eteen. Seuraavaksi on aika palkita työntekijöitä kaikesta tästä vastuullisuudesta ja kompensoida heidän tekemänsä myönnytykset. Kansantaloutta ei saa enää jatkossa nostaa heikentämällä julkisen sektorin henkilöstön työehtoja. Sellainen toiminta on väärin, Luukkainen toteaa.

Työtaisteluoikeus kuuluu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa turvatun järjestäytymisvapauden piiriin. Luukkaisen mukaan JUKO käyttää työtaisteluoikeutta aina tarkasti harkiten, ja on valmis siihen tulevissa vuoden 2020 neuvotteluissa. JUKOn 36 liitossa on mukana kaikkiaan noin 200 000 julkisen sektorin asiantuntijaa ja esimiestä.

– Etenemme aina neuvotteluissa ensisijaisesti keskustellen ja sopien. Viimeisenä keinona voimme kuitenkin turvautua laillisiin painostustoimiin, jos näemme sen tarpeelliseksi. Julkisessa keskustelussa työtaisteluoikeus on saanut liikaa kielteisiä sävyjä. Se on kuitenkin yksi laillinen keino muiden joukossa. Kehittämällä työtaisteluperiaatteitamme haluamme JUKOssa varmistaa, etteivät julkisen sektorin palkansaajat joudu enää jatkossa altavastaajiksi.

– JUKOn kaikki sopimussektorit ovat sitoutuneet yhteisiin periaatteisiin: ketään ei jätetä yksin ja etenemme yhtenä joukkueena.