Suomen pääministerin Juha Sipilän ja Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin puheissa tapahtui täyskäännös syksyllä 2015 niin sanotun pakolaiskriisin jatkuessa. Kriisin alkuvaiheen tunteikas ja pääministerien omista kokemuksista ammentava solidaarisuuspuhe vaihtui rationaalisiin faktoihin nojaavaan retoriikkaan, jossa pakolaisista puhutaan lukuina ja yhtenä joukkona.
Näin kahden pääministerin syksyn 2015 pakolaiskriisiin liittyneitä puheita, lausuntoja ja kannanottoja analysoidaan juuri julkaistussa tutkimuksessa Journal of Community and Applied Social Psychology -tiedelehdessä. Kannanottoja seurattiin kesään 2016 asti.
Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti pääministeri Sipilän puheessa alkaa syksystä 2015 esiintyä enemmän erontekoa ”todellisten avuntarvitsijoiden” ja muiden, ”ei aidosti hädänalaisten” välillä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, millä tavalla pääministerit esittävät itseään ja muita suhteessa pakolaiskriisiin. Vertaileva analyysi paljasti, että Sipilän ja Löfvenin retoriikassa oli paljon samankaltaisuuksia, vaikka maiden aiemman maahanmuuttopolitiikan sallivuudessa ja tutkimushetken hallituskokoonpanoissa oli eroa.
Ruotsissa hallituksessa olivat sosiaalidemokraatit ja vihreät. Löfvenin retoriikassa Ruotsin tiukentuvasta maahanmuuttopolitiikasta syytettiin oppositiossa olevia ruotsidemokraatteja ja poliittista oikeistoa.
Suomen hallituksessa olivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset.
Tutkimuksen mukaan molemmat pääministerit pyrkivät esittämään itsensä pakolaiskriisin yhteydessä myönteisessä valossa aktiivisina toimijoina – auttajina, lain suojelijoina, ongelmanratkaisijoina ja kansakunnan johtajina.
Maahanmuuttopolitiikan ehtojen tiukentamisen yhteydessä he kuitenkin ottivat etäisyyttä tai vaikenivat aiheesta kokonaan. Puheessaan he myös siirsivät vastuun muille toimijoille, kuten Euroopan unionille ja maille, jotka olivat kieltäytyneet taakanjaosta. Esimerkiksi puhuessaan turvapaikkapolitiikan ehtojen kiristymisestä, pääministeri Sipilä häivytti omaa toimijuuttaan ja vastuutaan vedoten Suomen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin.