Vasemmiston on oltava mukana määrittämässä yhteiskunnan suuntaa, kun tavat tuottaa, kuluttaa, asua, liikkua ja syödä muuttuvat hyvin nopeasti. Muutos tulee olemaan suuri, se edellyttää valtiolta pitkälle kantavaa visiota ja veronmaksajalta isoja taloudellisia panostuksia.
Näin arvioi työväenliikkeen tehtävää tässä ajassa vasemmistoliiton meppi Merja Kyllönen. Hän puhui Kemin Työväenyhdistyksen järjestämässä seminaarissa Onko työväenliike tehtävänsä tehnyt – vieläkö vasemmistolla on annettavaa? Seminaarin muut alustajat olivat kansanedustaja Erkki Tuomioja ja professori Markus Jäntti.
Kyllönen kertoi, että aina välillä häneltä vasemmistopoliitikkona kysytään, onko hän unohtanut tavallisen ihmisen toimeentulon, kun puhuu ilmastonmuutoksesta. Kysyjille Kyllönen vastaa, että vasemmiston on oltava pitämässä ihmisten puolta ja tekemässä oikeudenmukaisia ratkaisuja, kun sähkön ja polttoaineen hinta nousee pilviin, viljasato vettyy tulviin ja tartuntataudit eivät taltu enää antibiooteilla.
– Työväenliikettä todellakin tarvitaan, päätöksenteossa tarvitaan heitä, jotka ymmärtävät arjen huolia.
Kyllönen vertasi sodanjälkeisen jälleenrakennuksen olleen hengissä pysymistä ja materiaalista parannusta. Tämän päivän jälleenrakennus lähtee päinvastaisesta lähtökohdasta. On mahdotonta ajatella kaiken vain kasvavan – pikemminkin niukkenevat resurssit on pystyttävä jakamaan oikeudenmukaisesti.
– Aktiiviset toimet keskittyvät lähivuosiin ja -vuosikymmeniin, juuri niihin samoihin, jolloin väestön ikääntymisen seuraukset iskevät suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin. Olemme siis jälleenrakentamisen edessä, tällä kertaa panoksena koko planeetan ja ihmiskunnan tulevaisuus. Totta kai työväenliikkeen on oltava aivan etujoukoissa tässä taistelussa.
Nationalismi uhka hyvinvoinnille
Myös Erkki Tuomioja piti suurimpana haasteena koko ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömän kehityksen kääntämisen kestävälle uralle. Kysymys ei ole vain jo pitkälle edenneen ilmastonmuutoksen torjumisesta vaan myös lajien kiihtyvän katoamisen pysäyttämisestä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.
– Parhaassakaan tapauksessa meillä ei tässä kohta kymmenen miljardin ihmisen asuttamassa maailmassa ole yhtään aikaa hukattavana, jos haluamme päästä kestävään kehitykseen ja turvata jälkeläisillemme vielä elinkelpoisen maailman.
– Tällaisessa tilanteessa kaikkialla nyt nouseva nationalismi ja oikeistolainen populismi, joka näkee globalisaation uhkana ja tarjoaa ratkaisuksi rajojen sulkemista niin ihmisiltä vierailta kulttuurivaikutteilla kuin protektionismin merkeissä investoinneilta ja tavaroilta, on itse uhka niin omalle hyvinvoinnillemme kuin maailman tulevaisuuden turvaamiselle.