Lehtikuva/Mesut Turan

Professori Holmströmin esitys maahanmuuttajien matalammista työehdoista leimaa ihmisiä b-luokan kansalaisiksi.

Professori Bengt Holmströmin esitys maahanmuuttajien työehtojen polkemisesta keinona parantaa maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista on ristiriidassa pohjoismaisen tasa-arvoideologian kanssa.

Holmströmin esityksen mukaan työehtosopimusten vähimmäistasojen ei tarvitsisi päteä maahanmuuttajien kohdalla. Esitys sai tukea Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderiltä, joka joutui perumaan sanansa.

Suomen Akatemian tutkijatohtorina työskentelevän VTT Rolle Alhon ja VTT Sirkku Varjosen mukaan palkanalennusehdotuksen sisältämää logiikkaa voi tarkastella myös osana pidempää globaalia kehitystä ja hyvinvointivaltion muutosta.

Maahanmuuttajat tekevät jo nykyisin matalapalkka-aloilla muita matalammalla palkalla samoja töitä.

”Kollektiivisten sopimusten – kuten työehtosopimusten – väitetään uhkaavan ’kansantalouden kehitystä’. Tässä puhetavassa eri ihmisryhmien oikeuksien tinkimistä perustellaan kansantalouden lisäksi heidän omalla edullaan”, kirjoittavat Alho ja Varjonen politiikasta.fi-blogissa.

Maahanmuuttajia jo paljon matalapalkka-aloilla

ILMOITUS

Kirjoittajat muistuttavat, että Suomessa matalapalkka-alojen työehtosopimusten mukaiset vähimmäispalkat ovat jo nykyisellään varsin alhaisia. Lisäksi toisin kuin Holmströmin ja kumppaneiden kommenteista saattaa ymmärtää, työehtosopimukset joustavat jo nykyisellään.

Kirjoittajat huomauttavat, että mikäli Holmströmin kaavailemaa politiikkaa toteutettaisiin, voisivat nykyisillä matalapalkka-aloilla työskentelevät suomalaiset ja jo työllistyneet maahanmuuttajat kokea, että uudet – heitä matalapalkkaisemmat – maahanmuuttajat polkisivat heidän työehtojaan.

”Olemme Suomessa jo nyt tilanteessa, jossa ei ole harvinaista, että maahanmuuttajat tekevät matalapalkka-aloilla matalammalla palkalla samoja töitä, samalla osaamistasolla kuin syntyperäiset suomalaiset”, Alho ja Varjonen kirjoittavat.

Palkkojen polkeminen ristiriidassa perustuslain kanssa

He näkevät Holmströmin ehdotuksen olevan ristiriidassa sekä perustuslain että kotoutumislain kanssa. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa alkuperän perusteella. Kotoutumislaissa kehotetaan edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken.

Enemmistön edustajien kohtelu vaikuttaakin merkittävästi maahanmuuttajien identiteettiin ja asenteisiin valtaväestöä kohtaan.

”Nähdäksemme maahanmuuttajien työllisyyttä kannattaa parantaa nykyisiä kotoutumiskeinoja kehittämällä. Lisäksi tulisi puuttua nykyistä tehokkaammin maahanmuuttajien työnhaussa ja työmarkkinoilla kohtaamaan syrjintään”, kirjoittavat Alho ja Varjonen.