Työttömyyskassojen jäsenmaksut laskevat ensi vuonna tuntuvasti
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kertoo nettisivuillaan, että kolme neljästä työttömyyskassasta laskee ensi vuodelle jäsenmaksujaan. Taustalla on parantunut työllisyystilanne. Jäsenmaksut laskevat keskimäärin 10 prosenttia.
Suurin jäsenmaksun pudotus on Paperityöväen työttömyyskassassa, jossa jäsenmaksu laskee 39 prosenttia. Myös Kuljetusalan ja Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassassa pudotus on lähes 30 prosenttia.
Muutos vaikuttaa suureen osaan suomalaisia, sillä työttömyyskassoihin kuuluu noin kaksi miljoonaa palkansaajaa ja yrittäjää.
Työttömyyskassan jäsenmaksu on euromääräinen vuosi- tai kuukausimaksu tai ansioon sidottu prosenttiperusteinen maksu. Jäsenmaksulla rahoitetaan kassan etuus- ja hallintomenoja.
Yrittäjien työttömyyskassojen jäsenmaksu on suurempi, kuin palkansaajakassojen. Tämä johtuu siitä, että suurempi osuus yrittäjien ansiopäivärahamenoista katetaan jäsenmaksuilla.
Työttömyyskassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta.
Ammattiliittojen työttömyyskassojen kimppuun hyökätään määräajoin. Jokin aika sitten Suomen Yrittäjät kannusti yrittäjiä maksamaan itse työntekijöidensä työttömyyskassamaksut Loimaan kassaan. Alkuviikosta Kauppalehdessä (12.11.) Talent Vectian johtava konsultti Tero Vuorinen kysyi Kolumnivieras-palstalla ”Maksatko liikaa työttömyysturvasta” ja kehotti lukijaa kilpailuttamaan työttömyysturvansa.
Kirjoituksen yksi keskeinen väite oli ammattiliittojen työttömyyskassoihin kohdistettu syyte siitä, että ”(s)uuri osa ammattiliitoista leipoo Finanssivalvonnan oheistuksen vastaisesti työttömyyskassan jäsenmaksun kiinteäksi osaksi liiton jäsenmaksua”.
Tästä taasen seuraa Vuorisen mukaan se, että työttömyyskassan kilpailuttaminen ei onnistu. Hän lisää, että muiden ammattiliittojen jäsenille ja liittoihin kuulumattomille palkansaajille kassojen vertailu kannattaa.
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TYJ:n puheenjohtaja Oili Mäki vakuuttaa, että työttömyyskassat eivät toimi Finanssivalvonnan oheistuksen vastaisesti.
– Jokaiseen työttömyyskassaan pystyy liittymään riippumatta muiden järjestöjen jäsenyydestä, hän sanoo.
Mutta työttömyyskassojen säännöissä on usein ehtoja siitä, millaisella koulutuksella, millä alalla tai millaisissa tehtävissä oleva henkilö voi liittyä kyseisen kassan jäseneksi.
– Esimerkiksi sovitellun tai ansiosidonnaisen päivärahan määrittelyyn vaikuttaa se, minkä työ- tai virkaehtosopimuksen alaisesta työstä on kyse.
Finanssivalvonta ei valvo ammattiliittoja vaan kassoja
Saana Siekkinen sanoo, että käytännössä ihmiset ammattiliittoon liittyessään pääsääntöisesti liittyvät myös liiton työttömyyskassaan. Ja osa ammattiliitoista tarjoaa uudelle jäsenelle automaattisesti työttömyyskassan jäsenyyden.
– Mutta toki on mahdollista liittyä vain työttömyyskassan jäseneksi. Sitä paitsi Finanssivalvonta on tästä tarkka nykyään, että kaikkiin kassoihin pitää voida liittyä ilman ammattiliiton jäsenyyttä.
Mutta Finanssivalvonta valvoo siis työttömyyskassoja. Ei ammattiliittoja. Ja valvonta edellyttää sitä, että jäsenmaksuissa erotellaan selvästi kassajäsenyyden hinta ay-jäsenmaksusta, kuten SAK:laiset kassat Siekkisen mukaan tekevätkin.
Hintavertailu hankalaa
Kaikilla ammattiliitoilla on joku työttömyyskassa, johon jäsenet voivat liittyä. Joillain ammattiliitoilla voi olla yhteinen, kuten on kuljetusliitoilla. Ja esimerkiksi PAM:n työttömyyskassa on varsin laaja, sillä se kattaa kaikki yksityiset palvelualat.
Työttömyyskassojen kilpailutukseen kannustanut Vuorinen muistutti, että kaikille avoimia työttömyyskassoja on vain kolme. Näin on. Ne ovat Loimaan kassan lisäksi JATTK ja JYTK. Mutta näiden ja muiden SAK:laisten kassojen jäsenyyshintojen vertailu on vaikeaa, koska kaikilla niillä on palkan perusteella määräytyvä prosenttiperusteinen jäsenmaksu.
– Se saattaa monelle pienituloiselle olla edullisempi kuin vaikka YTK:n jäsenmaksu, mutta niiden vertaileminen on hankalampaa, Siekkinen sanoo.
Kassajärjestelmällä historialliset perusteet
Siekkinen korostaa, että kassajärjestelmän muotoutumisessa on oma historiallinen perusteensa.
– Siinä on painottunut osaaminen tietyn alan työehdoista. Mutta voi olla että työttömyyskassajärjestelmäkin muuttuu, jos koko työttömyysturvajärjestelmä uudistuu. Työttömyysturvajärjestelmä voisi tulevaisuudessa olla vähän yksinkertaisempi niin, ettei siellä jatkossa olisi niin paljon alasta riippuvia asioita.
Siekkinen on vuoden alusta lähtien ollut vetämässä työttömyysturvan kehittämishanketta. Työttömyyskassajärjestelmään tulee aikanaan vaikuttamaan esimerkiksi maakuntien kasvupalvelulaki, mikäli eduskunta sen hyväksyy.
– Siitä ei voi sanoa juuri mitään. Mutta kassojen organisoitumiseen tulee varmasti vaikuttamaan esimerkiksi digitalisaatio ja tekoäly, jotka uudistavat etuuskäsittelyä.
Tulorekisteri tulee voimaan ensi vuoden alussa. Työttömyyskassat tulevat siihen mukaan vuonna 2020. Siekkinen arvelee, että tulorekisteri antaa mahdollisuuksia yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmää.
– Tulorekisterin avullahan voidaan saada nopeasti tieto siitä, paljonko palkkaa on maksettu. Mutta tästä julkaisemme ehdotuksiamme tarkemmin varmaankin vasta tammikuussa.
Liitot miettivät omia työnvälityspalveluja
Kehityshankkeen yhtenä osana arvioidaan myös ammattiliittojen ja työttömyyskassojen roolia työttömien palveluiden kuten työnvälitys-, ura- ja ohjauspalveluiden tuottajina tulevaisuudessa.
– Uskon että siinä tullaan ottamaan uusia askeleita, Siekkinen sanoo.
Rakennusliitto on jo rekrytoinut työntekijää työvälityspalveluihin. Myös JHL, Pam ja Teollisuusliitto ovat hakeneet työntekijää kyseisenlaisiin tehtäviin.
– Uusia avauksia siis etsitään ja pohditaan sitä, miten voimme tukea jäsentemme uudelleentyöllistymistä tai uran vaihtoa nykyistä paremmin. Olen tosi iloinen että liitot ovat tarjoamassa tällaista uutta palvelua jäsenille, Siekkinen sanoo.
SAK esittelee omia ehdotuksiaan työttömyysturvan uudistamiseen ensi vuoden alussa.
Aiheesta muualla verkossa
Kaikkien työttömyyskassojen vuoden 2019 jäsenyyden hinnat on listattu Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön verkkosivuilla
Työttömyyskassojen jäsenmaksut laskevat ensi vuonna tuntuvasti
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kertoo nettisivuillaan, että kolme neljästä työttömyyskassasta laskee ensi vuodelle jäsenmaksujaan. Taustalla on parantunut työllisyystilanne. Jäsenmaksut laskevat keskimäärin 10 prosenttia.
Suurin jäsenmaksun pudotus on Paperityöväen työttömyyskassassa, jossa jäsenmaksu laskee 39 prosenttia. Myös Kuljetusalan ja Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassassa pudotus on lähes 30 prosenttia.
Muutos vaikuttaa suureen osaan suomalaisia, sillä työttömyyskassoihin kuuluu noin kaksi miljoonaa palkansaajaa ja yrittäjää.
Työttömyyskassan jäsenmaksu on euromääräinen vuosi- tai kuukausimaksu tai ansioon sidottu prosenttiperusteinen maksu. Jäsenmaksulla rahoitetaan kassan etuus- ja hallintomenoja.
Yrittäjien työttömyyskassojen jäsenmaksu on suurempi, kuin palkansaajakassojen. Tämä johtuu siitä, että suurempi osuus yrittäjien ansiopäivärahamenoista katetaan jäsenmaksuilla.
Työttömyyskassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta.