Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Kansan Uutisten toimittaja Tino Lintunen kokoaa yhteen kokoontumislain lausuntokierrokseen liittyvät käänteet.

Oikeusministeriön alullepanema lakimuutos kokoontumislain seitsemännen pykälän muuttamisesta on herättänyt keskustelua kuluvalla viikolla. Lausuntokierroksella ollut esitys sai pitkin viikkoa voimakasta arvostelua yleisten kokoontumisten ilmoitusajan pidentämisestä poliisille sekä lausuntopyyntöjen kohdentamisesta lähinnä viranomaisille.

Hanketta roimittiin oikeusoppineiden, kansalaisjärjestöjen ja opposition toimesta oikein olan takaa, eikä hallituksen esitys saanut edes pääministeri Juha Sipilän tukea. Pääministerin mukaan mielenosoitukset eivät ole olleet Suomessa ongelma, eikä hän pidä ilmoitusajan pidentämistä 6 tunnista 3 vuorokauteen perusteltuna.

Pisimmälle lakiuudistuksen kritiikin vei professori Martin Scheinin, joka kyseenalaisti koko uudistuksen tarpeen ja totesi käytännössä Venäjän tsaarin antaneen kansalle enemmän vapauksia verrattuna istuvaan hallitukseen.

Häkkänen rakensi kommenttitulvallaan olkiukon jonka ampui sitten näyttävästi alas.

Poliisihallitus ei ollut täysin tyytyväinen esitykseen

Eilen päättynyt lausuntokierros tuotti lausuntopalvelu.fi-sivustolle yhteensä 44 lausuntoa, joista ainoastaan poliisihallituksen lausunto oli esitykselle myönteinen. Mutta ei poliisihallituskaan ollut aivan tyytyväinen: Se esitti kokoontumislakia muutettavaksi niin, että lakiin lisätään kokoontumisrikkomusta vakavampi tekomuoto, kokoontumisrikos, jonka rangaistusmaksimi olisi vankeutta. Tällaiseen rikokseen voisi poliisihallituksen mukaan syyllistyä esimerkiksi henkilö, joka järjestää vastamielenosoituksen laillisesti ilmoitettua mielenosoitusta vastaan, ilmoittamatta siitä poliisille.

ILMOITUS

Lisäksi poliisihallitus vaati lausunnossaan kokoontumislakiin määräystä, jonka mukaan yleisellä kokouksella täytyy olla järjestäjä. Jos sellaista ei löytyisi, ei kyseessä olisi kokoontumislain mukainen yleinen kokous, vaan kyse olisi yksittäisten ihmisten ryhmässä tapahtuvasta toiminnasta. Tällaiseen muun kaltaiseen tapahtumaan poliisihallitus haluaisi tarvittaessa puuttua poliisilain, tieliikennelain ja vastaavien säännösten perusteella.

Oikeusministerin olkiukko

Viikon edetessä ja keskustelun kuumetessa oikeusministeriö iski takaisin ministeri Antti Häkkäsen johdolla. Sosiaaliseen mediaan sekä tiedotusvälineille ahkerasti jaetussa muistiossa todettiin keskustelun ajautuneen sivuraiteille ja väärinymmärretyksi. Oikeusministeri spämmäsi muistiota muutaman tunnin ajan Twitterissä käytäviin keskusteluihin, muttei vastannut keskustelijoiden esittämiin lisäkysymyksiin.

Oikeusministerin pointti hänen lähettämissään twiiteissä oli, että mielenosoitusoikeutta ei olla rajaamassa, eikä spontaaneja mielenosoituksia aseteta edelleenkään luvanvaraiseksi. Ilmoitus oli hieno, mutta siinä mielessä aiheeton, että kukaan ei ollut antanut kritiikkiä oikeusministeriön hankkeelle näistä syistä. Käytännössä Häkkänen rakensi kommenttitulvallaan olkiukon, jonka ampui sitten näyttävästi alas. Oikeusministerin harhautukseen sortui suurista medioista ainakin Iltalehti.

Lakihanketta kritisoitiin juuri yleisten kokousten ilmoitusajan pidentämisestä. Käytännössä pidennys on dramaattinen; se asettaa spontaanit mielenilmaukset vaikeaan asemaan ja laskee kynnystä niiden kieltämiseen merkittävästi. Lakimuutoksen jälkeen poliisi voi kieltää alle kolmen vuorokauden kuluessa ilmoitetun mielensosoituksen, jos tilaisuuden järjestämisestä aiheutuu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle. Tai vaikkapa poliisin työvuorolistojen suunnittelijalle. Tämän kolmen päivän kohtuuttomuuden arviointi on jatkossa kiinni yksittäisen poliisihenkilön mielentilasta, eikä päätöksestä voi valittaa.