Vielä muutama viikko sitten maata uhkasi lakkoaalto hallituksen irtisanomislain takia. Kun kolmikannassa valmisteltu uusi esitys oli torstai-iltana eduskunnan lähetekeskustelussa, asia kiinnosti vain kourallista edustajia. Hallituspuolueet loistivat paria kokoomuslaista lukuun ottamatta poissaolollaan.
Huono mutta vähemmän huono ja farssi, opposition kritiikin kiteytti vasemmistoliiton Li Andersson. Hän sanoi hallituksen tekemien muutosten osoittaneen opposition kritiikin oikeaksi.
– Ensin luovutaan tästä 20 työntekijän rajasta, sitten luovutaan 10 työntekijän rajauksesta kokonaan, ja sen jälkeen vielä muutetaan lain perusteluja, jotta myöskin hallituspuolueiden edustajat pikkuhiljaa alkavat puhumaan työllistämisriskistä ja alkavat puhumaan muista tekijöistä kuin tästä työllisyyden edistämisestä, jolla se ensin perusteltiin, vaikka tutkimusten mukaan ja arvioiden mukaan tällä ei tule olemaan mitään työllisyyttä edistävää vaikutusta.
Hyvä puoli: karenssit keskusteluun
Anderssonin mukaan ainoa hyöty käydystä keskustelusta on ollut se, että suomalaisen yhteiskunnan erittäin ongelmallisia karenssikäytäntöjä on nostettu julkiseen keskusteluun.
– Meidän mielestämme tätä olisi ollut syytä lyhentää vielä huomattavasti enemmän. Vasemmistoliitto on jopa esittänyt työvoimapoliittisista karensseista luopumista kokonaan, sen takia, ettei ole järkevää ylläpitää sosiaaliturvajärjestelmässä rakenteita, jotka työntävät ihmisiä sosiaaliturvasta toimeentulotuen varaan ja jotka myöskin kangistavat työmarkkinoita työntekijöiden näkökulmasta.
Ministeri myönsi: vaikutuksista ei tietoa
Hallituksen esityksessä lakimuutokselle on nimetty kaksi tavoitetta. Ensimmäinen niistä on työllisyyden parantaminen.
Anna Kontula (vas.) siteerasi esityksen vaikutusarvioita. Niissä todetaan, että ei ole näyttöä siitä, että työllisyys tästä paranisi.
– Mutta toki siellä lohduttaudutaan toteamalla, että ei ole myöskään näyttöä siitä, että työllisyys tästä heikkenisi.
– Toinen hallituksen esityksen tavoiteosiossa esitetty tavoite on pienen työnantajan oikeusvarmuuden parantuminen. Miten pienen työnantajan oikeusvarmuus parantuu silloin kun me säädämme lain, jonka tosiasiallisen vaikutuksen lain perusteiden mukaan sanotaan selviävän oikeuskäytännössä sitten joskus myöhemmin, ehkä?
Työministeri Jari Lindström (sin.) myönsi, että osa esityksistä on kiistanalaisia ja vaikeasti perusteltavissa.
– Me olemme itse ne vaikutusarvioinnit tehneet tästäkin asiasta ja rehellisesti todenneet, että siinä on kyllä kritiikin paikka, se on ilman muuta selvä. Mutta sitten kun tullaan näihin vaikutuksiin, niin me pyrimme tällä, kuten on moneen kertaan sanottu, rohkaisemaan pieniä työnantajia palkkaamaan uutta työvoimaa.
Lindström sanoi, että on aivan mahdotonta arvioida, miten paljon työpaikkoja lain seurauksena syntyy. Olennaisena hän piti sitä, että työnantajat voivat lisätyövoiman tarvetta arvioidessaan mieltää, että työntekijän rikkoessa omia velvollisuuksiaan otetaan huomioon riittävästi pienen yrityksen heikommat mahdollisuudet kestää häiriötilanteita.
Anna Kontulan mukaan ainoa järkevä kysymys asiassa on se, miksi hallitus tekee esityksiä, joiden ei oleteta vastaavan hallituksen tavoitteita.
Johtaa kikkailuun irtisanomisissa?
Jari Myllykoski (vas.) pohti, voiko yrityksen koon huomioiminen irtisanomistilanteessa tarkoittaa pahimmillaan sitä, että laittomien irtisanomisien suhteen ruvettaisiin noudattamaan jotain uutta oikeuskäytäntöä.
– Että jos on kahden hengen yritys, niin ruvetaan laskemaan, mikä on tämänhetkinen laittoman irtisanomisen korvaussumma, ja sitten käytettäisiin vähän jakolaskua sen mukaan, että pikkuyrityksissä irtisanominen ei sitten juuri maksaisikaan mitään, vaikka se laittomasti tehtäisiin.
– Kun tällä hetkellä varoituksen jälkeen voi työnantaja irtisanoa työsuhteen, jos on tätä edellä mainittua moitittavuutta ja niin edelleen, se kustannus on työnantajalle sitten normaalisti lyhyemmässä työsuhteessa kahden viikon irtisanomisajan palkka.
Myllykoski kertoi selanneensa työtuomioistuimen päätöksiä. Usein olikin käynyt niin, että oli varoitettu työntekijää, mutta siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt irtisanoa, oli ”palanut käämi”, ja työsuhde purettiin.
– En tiedä, ovatko sitten yrittäjät ajatelleet, että, no, säästetään se kahden viikon palkka nyt tässä, ettei tarvitse sitä maksaa, kun tehdäänkin se purkuna. Joten minä näen, että tätä osaamattomuutta on ehkä kaikkein eniten, ja siinä mielessä on perusteltua, että me loisimme jonkun järjestelmän, jota tietysti Suomen Yrittäjien olisi pitänyt paremmin omassa toiminnassaan ottaa esille, että tähän työsuhteeseen liittyvää neuvontaa olisi.