Kuntien julkisista palvelurakennuksista viidesosa on merkittävästi vaurioitunut.
Näissä tiloissa oleskelee päivittäin jopa puoli miljoonaa lasta, vanhusta tai työikäistä, totesi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) valtiovarainministeriön järjestämässä Kuntien kiinteistöomaisuuden tila ja tulevaisuus -seminaarissa torstaina.
Hänen mukaansa iso osa kuntien kiinteistöistä on tullut elinkaarensa päähän. Osassa on kosteus- ja homevaurioita. Erityisesti 1960- ja 1970-lukujen kiinteistöissä on ministerin mukaan ajan rakennustavasta johtuen riskirakenteita.
Kiinteistöistä 60 prosenttia on sivistystoiminnan kiinteistöjä eli muun muassa kouluja ja päiväkoteja.
– Kunnilla on 20 miljardien euron edestä kiinteistöjä. Kiinteistöjen arvo vastaa noin Suomen vuotuisia sote-kustannuksia, Vehviläinen kertoo.
Sairaalainvestoinnit maakunnille
Sairaalarakentaminen rasittaa kuntia erityisen paljon. Vehviläisen mukaan on kansainvälisesti harvinaista, että kunta rahoittaa sairaaloiden rakentamista. Muissa maissa valtio on pääasiallinen rahoittaja.
– Sairaalainvestointeja on käynnissä jopa viiden miljardin euron edestä tällä hetkellä. Näiden siirtyminen maakuntien rahoitettaviksi tulee keventämään kuntien taakkaa huomattavasti.
Kuntien taloutta rasittavat paitsi investoinnit myös tilavuokrat.
– Esimerkiksi vuonna 2016 kuntasektorin rakennusinvestoinnit olivat noin 1,8 miljardia euroa. Vuokria kuntasektori maksoi noin 1,2 miljardia euroa, Vehviläinen selventää.
Väestönmuutos vaikuttaa tilaratkaisuihin
Väestönkehitys ja digitalisaatio vaikuttavat jatkossa runsaasti tilojen käyttöön. Tilojen muunneltavuus ja siirreltävyys ovat jatkossa entistä tärkeämpiä.
Esimerkkinä Vehviläinen mainitsee nyt entisen Kesälahden kunnan, jossa kuntaliitoksen myötä kunnantalosta tehtiin ikääntyneiden palvelukeskus. Kunnantalon leveät käytävät ja pesutilat sopivat ministerin mukaan yllättävän hyvin uuteen käyttötarkoitukseensa.
– Pitäisi etsiä luovia ratkaisuja paikallisella tasolla.
Kuntien löydettävä säästökohteita
Vehviläinen nosti esiin valtioneuvoston selvityksen, jossa puhutaan kuntien säästöpotentiaalista. Kuntien pitäisi itse tunnistaa säästökohteet. Vehviläisen mukaan kunnilla on 150–300 miljoonaa euroa tällaista ”potentiaalia”.
Selvityksen mukaan kunnat voivat etsiä säästöjä kehittämällä kiinteistötilastointia, hyödyntämällä tietotekniikkaa ja tehostamalla tilankäyttöä. Lisäksi rakennusten omistus- ja hallinnointimuotoja sekä hankkeiden toteutusmalleja tulee kehittää.
Vehviläinen patisti kuntia tekemään laskelmat korjattavista kiinteistöistä. Kunnista vain 30–40 prosenttia on tehnyt toimitiloistaan korjausvelkalaskelmat. Rakennusten elinkaarilaskelmia on tehty vain joka kymmenennessä kunnassa.
– Ennakoivan korjaamisen ja elinkaarilaskelmien tekemättä jättäminen tulee kalliiksi, Vehviläinen summaa.