Rakennusliitto

”Ruotsin poliittinen tilanne on pahasti sekaisin. Suomen SAK:ta vastaavan keskusjärjestön LO:n jäsenistä jo enemmistö äänestänee vaaleissa Ruotsidemokraatteja. Rasistiseksi väitettyä puoluetta. Ruotsin -mallia halajavat meilläkin oikeistopoliitikot.”

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas tuo Kössin blogissaan terveiset vierailultaan Ruotsista,jossa hän tapasi Ruotsin rakennusliiton, Byggnadsförbundetin, kärkimiehiä.

Yleisvaikutelma ruotsalaisrakentajilla on Suokkaan mukaan synkähkö, ”naapurin asiat ovat jopa päin helvettiä.” Eikä tunnelin päässä päivä paista: Hallitusneuvottelut jatkuvat ties monetta viikkoa. Kukaan ei Suokkaan mukaan oleta, että Ruotsiin saataisiin sellainen päätöskykyinen hallitus, joka kääntäisi rakennusalan kehityksen paremmalle uralle.

Hän kertoo, että Ruotsissa on noin 50 000 ulkomailta lähetettyä työntekijää. Heistä valtaosa tulee Puolasta, mutta erityisesti ukrainalaisten, valkovenäläisten ja turkkilaisten määrä kasvaa voimakkaasti.

”Ruotsihan on maailman ainoana maana avannut rajansa koko maailmalle. Oman maan rakentajille, riikinruotsalaisille ja ulkomaalaistaustaisille, tämä on murhaa.”

Ruotsissa ei ole yleissitovuutta

ILMOITUS

Suokas kertoo, että Ruotsissa ei ole eikä ole koskaan ollut työehtosopimusten yleissitovuutta. ”Liitto on perinteisesti sopinut kaikkien yritysten kanssa työehtosopimuksen noudattamisesta. Ulkomaisten yritysten kanssa myös, jos nämä siihen suostuvat. Sopimuksen teon jälkeen kukaan ei kuitenkaan pysty seuraamaan, mitä todellisuudessa tapahtuu.”

Sopimuksesta kieltäytyvä ulkomainen yritys voi laillisesti maksaa työntekijöilleen mitä haluaa. ”Eikä tässä vielä kaikki”, Suokas jatkaa. ”Ulkomaiset työntekijät tulevat Ruotsissa verovelvollisiksi 12 kuukauden työskentelyn jälkeen. EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työsopimukset ovat poikkeuksetta pituudeltaan 11 kuukautta 30 päivää.”

Suomessa on toisin

Suomessa Rakennusliitto ja järjestäytyneitä yrityksiä edustava Rakennusteollisuus RT tekevät yhteistyötä harmaan talouden torjumiseksi. ”Sulkana hatussa keikkuvat veronumero ja ilmoitusjärjestelmä, joilla tehokkaasti pienennetään konnien pelitilaa.” Työehtosopimusten yleissitovuus nähdään Suokkaan mukaan molemmin puolin tekijänä, joka rajoittaa hervotonta alenevilla palkoilla tapahtuvaa kilpailua laadun kustannuksella.

Ruotsissa sen sijaan harmaan talouden torjunta ei Suokkaan mukaan kiinnosta. ”Juuri mitään ei ole tehty eikä ole edes suunnitteilla. Huolta tosin aiheuttavat markkinoita valtaavat ulkomaiset yritykset, jotka saavat kilpailuedun käyttämällä yksinomaan alipalkattuja ulkomaisia reppumiehiä.”